Aurinkoinen koti Auringonkehrän varrella

15.03.2018

Karppisten kotia kuvastaa avaruus ja valo. Kesällä suurten ikkunoiden vuoksi on ehkä jopa kuuma. Talvikuukausina kaikki valo otetaan mielellään vastaan.

Karppisen perhe: Marko, Sinikka, Matilda ja Eetu, muuttivat uuteen taloonsa saarille vuona 2010. Kiinteistönvälittäjänä toimivalle Marko Karppiselle se oli myös ammatillinen oppimatka. Hän seurasi talon rakentamista tiiviisti ja oppi rakentamisesta ja rakenteista asioita, joista on etua työssäkin.
– Olin todella paljon itse touhuamassa tässä, kun tämä rakennettiin. Perhe oli etsinyt tonttia lähiseudulta omakotitaloa varten. Kaarinasta oli jo katsottu sopivaa paikkaa, mistä kuitenkin luovuttiin.
Kiinteistönvälittäjäkin tarvitsi välittäjän:
– Anoppi itse asiassa huomasi tämän tontin, hän kertoo.

METSÄÄ TALOJEN KESKELLÄ

Paikka on lumoava. Suuret ikkunat avaavat keittiöstä maiseman suoraan metsään. Vaikka monille saarelaisille tuttua, on sinänsä hyvin eksoottista, että omalla pihalla voi nähdä peuroja tai metsäkauriita.
Olohuoneen ja keittiön välillä tilanjakajana on takka, joka on avoin kahteen suuntaan, niin keittiön kuin olohuoneen puolelle. Eetu raken
taa takkaan määrätietoisesti haloista ristikon ja saa sen syttymään kerralla. Isällä on kuulemma eri tyyli, Eetu on kehittänyt tekniikkansa itse.
– Kokeilin vain, ja se toimi.
Tekniikkaa ei ollut siis opiskeltu Sudenpentujen käsikirjasta.
– Ei, mutta Aku Ankkaa me luemme kaikki, Marko Karppinen nauraa.
Omaan taloon muutettiin Luolavuoresta 68 neliön kolmiosta, jossa nelihenkiselle perheelle alkoi tila käydä jo ahtaaksi. Nyt tilaa on, koti avautuu usean metrin korkeuteen, avoin tila ulottuu osittain rakennuksen toiseen kerrokseen.

UUDET TALOT, PERINTEINEN TYYLI

Jatkuvuutta ja tilaa on myös toisella tavalla – eli hyvä yhteys naapureiden suuntaan. Auringonkehrä-tien varressa asuvalla naapurustolla on Karppisen mukaan kiva henki.
– Naapurin Ristolla on pihasauna, siellä välillä saunotaan.
Yhteistyö, vanha kunnon naapuriapu, toimii kun itse on muutaman päivän poissa:
– Joku katsoo postit ja pitää huolta, että talo pysyy asutun näköisenä.
Karppinen kuulee kiinteistövälittäjänä siitä, miten naapurustot toimivat muualla Turussa ja Turun seudulla. Hyviä esimerkkejä on muuallakin, mutta omaa lähiyhteisöä osaa arvostaa.
– Tällaista saisi olla enemmänkin. Silti samaan pakettiin kuuluu hienotunteisuus. Se, että joskus voidaan olla myös oman perheen kesken.

PERHE LÖYSI YHTEISEN LAJIN

Lapsista Eetu on käynyt Haarlan koulua ja Matilda kolmannesta luokasta alkaen Puolalan koulun musiikkilinjaa. Nyt hän jatkaa Puolalan lukiossa yleislinjalla. Valintoja toki ei ole vielä tehty, mutta kun työt on tehty hyvin ja todistus kunnossa, jatko ei ole vaikeaa.
– Eniten kiinnostavat kielet, mutta myös fysiikka, Matilda kertoo.
Matilda treenasi pitkään Lahjan Tytöissä joukkuevoimistelua, mutta vuosi sitten tiukka treenitahti riitti. Urheilu kuitenkin jatkuu. Perhe on löytänyt lajin johon kaikki osallistuvat. Crossfit on imaissut jokaisen. 
– Paras kaverini ja hänen vaimonsa innostuivat lajista ja ehdottivat sitä. Ensimmäisenä lajia kokeili kuitenkin meidän perheestämme Sinikka, Marko Karppinen kertoo.
Kun yksi perheenjäsen oli houkuteltu lajin pariin, siihen innostuivat kaikki muutkin. Samoissa treeneissä käyvät myös Matilda ja Eetu lasten ryhmässä.
– Laji on tosi kiva, siinä treenataan liikkuvuutta, kimmoisuutta, voimaa ja kehonhallintaa. Itse asiassa laji on sukua ihan perinteiselle kuntopiirille, jossa vaihdetaan laitetta. Mutta lajia tehdään ohjatusti ja siinä todella kehittyy.
Tai miltä tämä kuulostaa: punnerruksia ja leuanvetoa, toki kuminauhalla helpotettuna. Takakyykkyjä ja maastavetoja useina pitkinä sarjoina. Ohjattuja treenejä on tunnin välein: niihin kuuluu alkulämmittely, voimaosuus ja päivän treeni.
– Aikaa menee vain tunti, mutta sen jälkeen on kyllä ihan kunnolla treenannut, Marko Karppinen kertoo. Vaikka yhdessä harjoittelee 24 ihmisen ryhmä, ehtii ohjaaja aina katsoa välillä jokaisen tekniikkaa.
Vaikka treenissä käytetään painojakin, niin yllättävän tehokasta on juuri se osuus, kuten punnerrukset, joita tehdään oman kehon painolla.
– Töissä huomaa, miten tärkeää on pitää fyysinen ja henkinen kunto kohdallaan. Perhe tekee mielellään asioita yhdessä. Kesällä mökkeillään Paraisilla ja otetaan vähän etäisyyttä työhön.

NUOREN VÄLITTÄJÄN HYVÄ, JA KIVINEN TIE

Karppinen meni aikanaan töihin Arto Kosken kiinteistönvälitysyritykseen ja Kosken kanssa yhdessä perustettiin nykyinen firma Huoneistomarkkinat Oy. Välillä on ollut hankaliakin aikoja, mutta nyt odotetaan reipasta kasvua.
– Näin lehdessä ilmoituksen vuonna 1996, jossa haettiin kiinteistönvälittäjää.
Takana oli kauppakoulu, armeija ja Karppinen teki töitä yleismiehenä, hanttihommissa Pernon telakalla. 
– Kun haettiin kiinteistönvälittäjää, ajattelin, että tuota voisi kokeilla. Olin 21-vuotias, siihen aikaan alalla todella nuori.
Alkuvuodet olivat todella hankalia. Vastaan tuli tilanteita, että kaupat olisivat oikeasti syntyneet, mutta tilanne oli tämä: ”Kyllä me muuten voitaisiin, mutta kun olet niin nuori.” Se oli kuitenkin hyvä, kivinen tie. 
– En halunnut seitsemästä neljään –tyyppistä työtä ja se pätee tähän työhön edelleenkin, vaikka asiakkaat ratkaisevatkin aikataulut.
– Meillä on tosi hyvä tiivis porukka, vaihtuvuus on pieni, positiivisella mielellä mennään.
SEURAAVA SAARELAISKAVERI
Seuraava saarelaiskaveri on varmasti tuttu monelle saarelaiselle, joka on rakentanut itselleen taloa. Henkilö Marko Karppisen tuttu pitemmältä aikaa. Kun miehet tutustuivat paremmin, heistä tuli nopeasti hyvät ystävät keskenään. – Voisi sanoa, että on sellainen työtätekevä iloinen veijari.

TEKSTI JA KUVAT: SINI SILVÁN