Hirvensalon Hessu

11.10.2017

Hlavatýn suvun tarina Hirvensalossa alkoi 90 vuotta sitten. – Kuten nimestänikin voi päätellä, sukujuureni eivät ole täysin Suomalaiset. Isoisäni oli kotoisin Tsekinmaalta Böömistä. Hän kävi Prahassa teollisuuskoulun ja oli keramiikka-alan asiantuntija. Kun Turun kaakelitehdas alkoi kehittää kaakeleita, mosaiikkia ja kaakeliuuneja, kutsuttiin Jan Hlavatý kaakelitehtaalle mestariksi. Kotiviinejä rakastava mies halusi kuitenkin oman maapaikan itselleen ja päätyi Hirvensaloon rantatontille. – Hän halusi tehdä viininsä omista marjoista ja omenoista. Hirvensalo oli isoisän kertoman mukaan siihen aikaan kaikkein surkeinta aluetta mihin ei edes ollut tietä vaan lossi. Hänen rahansa riittivät juuri ja juuri Hirvensaloon, joka oli laitapuolen kulkijoiden, salakuljettajien, juoppojen ja yleisten naisten aluetta, Jari Hlavatý nauraa.

Lapsuuden maisema

Vuoden Luotolaisen olohuoneen seinää koristaa taulu, jossa on miehelle tuttu maisema. Sitä maisemaa hän on tuijotellut pikkupojasta asti ja samankaltainen näkymä on hänen nykyisen kotinsa ikkunastakin, kaupunki, satama ja Turun Linna. – Isoisäni osti rannasta Rannikon torpan. Se päärakennus on edelleen minulla ja siten suvussa. Olen sitä säilyttänyt, josko vaikka poikani joskus siihen muuttaisi. Hän olisi jo neljäs polvi samalla sukunimellä sillä tontilla ja talossa, Hlavatý hymyilee. Hlavatýn isoisä oli kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja oli mukana perustamassa Hirvensalon Omakotiyhdistystä. – Isäni oli myös siinä mukana, vaikkei yhtä innokkaasti kuin isänsä. Isoisääni kiinnostivat yhteiset asiat ja hän myös halusi liittyä ja kuulua saarelaisiin. Silloin Omakotiyhdistys teki konkreettisemmin asioita. Sillä oli muun muassa oma sammutuskalusto ja se hoiti teitä.

Vuoden pesti

Jari Hlavatý oli perustamassa Hirvensaloseuraa vuonna 1984, sekä alusta lähtien Hirvensalopäivien toiminnassa mukana. Vuoden Luotolaisen tunnustus perustettiin muutamaa vuotta myöhemmin. – Aikanaan kun pari – kolme vuotta oli vietetty Hirvensalopäiviä, perustettiin Vuoden Luotolainen. Nimeksi mietittiin ensin Hirvensalon Hessua, mutta se viittasi niin suoraan miessukupuoleen, että toiseen päädyttiin. Sääntöihin kirjattiin, ettei Vuoden Luotolaisen sovi olla Hirvensalopäivien toimikunnan jäsen. Vuoden Luotolainen piti olla tehnyt pyyteettömästi työtä vaikuttaessaan saaren asioihin. Hän olisi myös myötävaikuttanut uusien ja vanhojen asukkaiden kanssakäymistä ja yhteen hitsautumista. Huomionosoitus myönnettäisiin vuodeksi kerrallaan. – Ajattelin silloin, että aika jännää, jos tuo joskus minun kohdalleni osuisi. Nyt se sitten sattui ja hyvältähän se tuntuu. Tämä on tunnustus paitsi minulle, myös koko saaren puolesta tehtävälle työlle ja koko yhteisölle. Saari on hyvä paikka asua ja tätä kannattaa kehittää.

Hirvensalon suurlähettiläs

Monessa mukana ollut mies on Vuoden Luotolaisen pestinsä ansainnut. Hän on ollut mukana perustamassa Hirvensaloseuraa, laatimassa seuran sääntöjä ja perustamispöytäkirjaa. Hän myös toimi kaksi kautta seuran puheenjohtajana. – Olen kolmannessa polvessa Hirvensalon Omakotiyhdistyksen toimijana. Viimeiset viisi vuotta olen ollut puheenjohtajana ja parikymmentä vuotta hallituksessa. Omakotiyhdistys on lähes tuhannella jäsenellään aikamoinen toimija ja vaikuttaja täällä. Yhtenä osasyynä valintaansa Hlavatý kokee osallistumisensa ensimmäisen Hirvensalokirjan tekoon. Hän oli toimitusneuvoston puheenjohtajana kirjoittamassa kirjaa Maarian takamaasta Turun utopiaksi. – Olen ollut myös kirkkovaltuuston puheenjohtajana vuoden ja kirkkoneuvostossa kaksi. Toimin myös Wäinö Aaltosen koulun tukisäätiön hallituksen puheenjohtajana. Meillä on varallisuutta ja jaamme vuosittain stipendejä. Se on ollut erittäin mielenkiintoinen tehtävä. Vaikka pestejä on riittänyt, ovat ne jaottuneet tasaisesti vuosien varrella. Vuoden Luotolaisen tehtävänkuvaa Hlavatý haluaisi kuitenkin vahvistaa. – Tähän mennessä työtehtäviä on ollut muutamia vuoden aikana. Aion pyrkiä nostamaan Vuoden Luotolaisen pestin arvostusta edelleen. Kun tämä perustettiin, oli tarkoituksena, että valitulta henkilöltä voitaisiin myös kysyä asioihin mielipidettä ja ottaa lähetystöihin kaupunkiin mukaan.

Teksti ja kuvat: Timo Närä