Peltosen lapsilla riittää naurua

18.05.2017

Rami ja Maria Peltosta voisi sanoa vanhaksi nuoreksi pariksi. He ovat olleet yhdessä 17 vuotta. –Ensi kesänä olemme olleet yhtä kauan yhdessä kuin erikseen, Maria kertoo. Tarina alkoi Paattisilta. Ramilla ja Marialla oli matkaa kotiovelta kotiovelle vajaat puolitoista kilometriä. Maria ei ollut ihan naapurintyttö: –Hän oli naapurin lastenhoitaja, Rami nauraa. Naimisiin Peltoset menivät 2003. Rami täytti 21 vuotta häämatkalla, Maria kuukausi sen jälkeen. –Monenlaista vaihetta on ollut sen jälkeen, niin kuin parisuhteeseen kuuluu. Suhteen pelastus on ollut se, että asuimme erillämme opiskeluajat. Silloin kasvoimme aikuisiksi, saimme itsenäistyä, kun kotoa oli muutettu suoraan yhteen, Maria sanoo.

Maria Peltonen opiskeli Turun yliopiston Rauman yksikössä lastentarhanopettajaksi. Jatkoksi ovat meneillään luokanopettajan opinnot. Ne etenevät pikku hiljaa, äitiyden ehdoilla. Perheen nuorimmainen, Selma-vauva, tarkoittaa vielä täysipäiväistä äitiyttä. Silti jotain omaakin on työn alla: runoja ja ehkä ennen pitkää jopa kirja. Kirjoittaminen antaa odottaa sitä hetkeä, että on mahdollisuus keskittyä muuhunkin kuin lapsiin. Henkireikänä on myös monenlainen yhteiskristillinen naistentoiminta, kuten Mikaelin seurakunnasta kymmenen vuotta sitten alkanut vaimotoiminta: – Porukalla tapaamme yhä kuukausittain jakaaksemme elämäämme sekä puhuaksemme paljon ja kaikesta. Mukana on ihana porukka.

Opiskelijoiden ideasta menestyvään yritykseen

Rami Peltonen opiskeli Turun kauppakorkeakoulussa. –Opiskelujen ohella olin matkailualan töissä Vaakahuoneella ja höyrylaiva Ukko-Pekalla. Siellä tutustuin Petri Hollméniin. Herrankukkarossa järjestettiin tapahtumia. Ilmoittautumisten kerääminen manuaalisesti oli hidasta ja työlästä. Hollmén sai idean, että tapahtumiin ilmoittautumisen voisi hoitaa sähköisesti. –Tapahtumajärjestäjiltä kysyttiin, miten ja millä tavalla he hoitavat varauksensa. Silloin 97 prosenttia teki sen manuaalisesti. Ideasta kehittyi yritys Lyyti Oy, jonka Hollmén perusti vuonna 2007. Rami Peltonen läksi mukaan seuraavana vuonna. Yritys tarjoaa asiakkailleen järjestelmän, jolla tapahtumiin ilmoittaudutaan sähköisesti ja tapahtumia voi johtaa ammattimaisesti. Edelleen on tuoreessa muistissa, ettei alku ollut helppo. Vuosi 2010 oli liiankin jännittävä: yrityksellä oli 170 000 euroa lainaa ja asiat etenivät nihkeästi. Elokuussa tilanne oli se, että Siiri oli vastasyntynyt, yrityksen tilillä oli vain 3000 euroa, mutta palkkaa olisi pitänyt maksaa neljälle työntekijälle. –Pidettiin Petrin kanssa pieni palaveri, Rami Peltonen kertoo. Päätettiin yrittää vielä kolme kuukautta, jos homma toimisi, sitä jatkettaisiin, jos ei, nuoltaisiin haavat ja maksettaisiin velat pois. Työt organisoitiin uudelleen ja roolitettiin tehtävät selkeästi. –Kuudelta aamulla hypättiin junaan ja mentiin Helsinkiin. Kolmessa kuukaudessa meillä oli 60 uutta asiakasta. Täysin kannattamattomasta yrityksestä on kovalla työllä päästy kannattavaan toimintaan, joka työllistää 34 ihmistä. Asiakkaina ovat esimerkiksi lähes kaikki julkiset laitokset, eduskunta ja valtionkonttorit mukaan lukien. On osattu yhdistää matkailualan palvelukulttuuri ja helppokäyttöinen it-järjestelmä. Asiakaspalvelussa pyritään suoraan, ymmärrettävään ja jopa hauskaan kielenkäyttöön. –On tärkeää, että kuka tahansa ymmärtää viestin. Jos palvelu takkuaa, se kerrotaan suomeksi: uups, viestit eivät nyt kulje. Toimitaan siis asiakkaan ehdoilla, toisin kuin useissa it-palveluissa, joissa ymmärrettävyydestä voi vain haaveilla.

Ajatus talosta alkoi viehättää

Nyt ollaan kuitenkin toisenlaisella työmaalla. Kuorma-auto jyristää peltojen keskellä, kattopellit saapuvat. Haarlan tuntumaan rakentuu Peltosten omakotitalo. Ideat sen toteutukseen saatiin alun perin Tanskasta. Peltoset halusivat rakentaa jotain skånelaishenkistä, saaristomaisemaan sopivaa. Katto on malliltaan jyrkkä, räystäät lyhyet. Väriltään talosta tulee musta. –Inttikaveri, arkkitehti Eero Lundén on talon suunnitelman takana, Rami kertoo. Kellarikerros on tehty Lammi-harkoista ja yläkerran runko Mammuttihirsistä. –Me olimme sanoneet, että meistä ei koskaan tule omakotiasukkaita. Paikka kuitenkin ihastutti, Maria kertoo. Meri on lähellä ja naapurina kaunis hirsitalo, ympäristössä on viehätysvoimaa. Talo nousee päättyvän tien varteen, eli ohikulkijoita ei ole luvassa. Ensimmäisenä tontille nousi leikkimökki. On tärkeää, että lapset viihtyvät, sillä rakennustyömaa vie perheen aikaa. –Syksyllä jossain vaiheessa olisi tarkoitus päästä muuttamaan. Ekaluokkalainen Siiri saa oman huoneen. Nyt Haarlan eskarilainen Siiri pomppii intoa täynnä trampoliinilla ja juttelee ruotsiksi. –Siirillä on oma vilkas mielikuvitusmaailma, Maria kertoo. Hänen leikeissään nukeilla ja nalleilla on nopeasti omat roolit. Viljo viilettää polkupyörällä paikalle. Pian kuuluu kikatus. –Lapset nauravat todella paljon, sitä on kiva kuunnella. Muutama rakennuksen alta kaadettu puu tarkoittaa halkojen hakkaamista, mistä Rami on vain ilmeisen innoissaan. Fyysinen tekeminen on oman työn vastapainona tervetullutta. Maisemiin on jo kotiuduttu, vaikka talo on vielä kesken. Alue on myös lupaava. Rakenteilla on rivitaloja ja lapsiperheitä tulee asumaan lähellä. –Tämä on uuden alueen kiva piirre, sinne muuttaa samanikäistä ja henkistä porukkaa, Rami toteaa. –Haarlan koulussa on kaksi ykkösluokkaa. Lapsia siis riittää.

Seuraava saarelaiskaveri

Seuraava saarelaiskaveri on myös nuori ja energinen yrittäjä. Hänen kanssaan päästään kurkistamaan, pitkästä aikaa, Papinsaaren maisemiin.

 Teksti ja kuvat: Sini Silvàn