Rami viihtyy luistimilla kesät talvet

18.05.2017

Yhdessä muistossa koulun kevätjuhlissa esiintyi arvovaltainen vieras, kun kenraali Adolf Ehrnrooth osallistui juhlaan Mannerheimin lastensuojeluliiton puolesta. Monille lapsille hyväntuulinen ja ryhdikäs Ehrnrooth oli enemmän koulukaverin isä kuin kunnioitettu kenraali. Kakskerrassa Rami ja Marika ovat asuneet vuodesta 1993, jolloin eteläiselle rinnetontille valmistui oma koti. Valoisassa olohuoneessa kahdella sivulla olevat isot ikkunat tarjoavat vuodenaikojen mukaan vaihtuvan näkymän.

Järveen rajoittuva avara, nurmikkoinen tontti takaa auringonpaisteen aamusta iltaan. Nurmikonleikkuu oli aikoinaan, nyt jo kotoa muuttaneiden tyttöjen Emmi-Lotan ja Ina-Sofian puuhaa, mutta nykyisin työ on ulkoistettu naapurin nuorelle miehelle. Muutto maaseudulle oli Linnankadulla kasvaneelle Marikalle suuri muutos. Pimeys ja hiljaisuus hämmensivät aluksi. – Oli tyrmistyttävää, kun mitään ei kuulunut, Marika muistelee. Hiljaisuus ei enää hämmästytä, nykyisin hän nauttii pitkistä metsälenkeistä Leevi-koiran kanssa. Metsä tarjoaa aina jotakin uutta ja vaihtelevia polkuja riittää lähimaastossa. Lapsille luonnonläheinen ympäristö oli ihanteellinen. Lähellä oli lisäksi tuttu verkosto, kun Marikan vanhemmat ja sisar perheineen muuttivat naapurustoon. – Tytöt kävelivat itse mummolaan päivähoitoon, Marika kertoo.

Luistimilla vuodenajasta riippumatta

Talviliikkujalle leudon, vähälumisen talven ei tarvitse olla pettymys, sillä liikuntaa voi harrastaa muuallakin kuin hiihtoladuilla tai –putkessa. Kakskerran järvi tarjoaa ihanteellisen mahdollisuuden retkiluisteluun. Lumeton pakkastalvi on luistelijan toiveuni, mutta lumikaan ei ole haitannut Rami Kohosen harrastusta. Hän on parina talvena aurannut Leif Kronbergin kanssa Kakskerran järven jäälle reilun kymmenen kilometrin pituisen luistelupaanan, josta ovat nauttineet monet ulkoilijat – myös Mainingin lukijat. Rami harrasti aikanaan kestävyysurheilua ja siirtyi luisteluun yli kymmenen vuotta sitten. Luistelukilometrejä kertyy vuosittain noin 2500 - 3000. Kesällä rullaluistimet ja talvella retkiluistimien terät kulkevat mukana työmatkoilla eri puolilla Suomea. Rami huomasi, kuinka Järvi-Suomessa pääsi talvella luistelemaan kaupungin ylläpitämillä luistelupaanoilla. Siitä lähti ajatus lähijärven hyödyntämisestä luisteluun. Olosuhteet järvellä ovat paremmat kuin merenjäällä, sillä järvi jäätyy melko tasaisesti ja virtauksia ei ole. – Järvi on kuin iso kylpyamme, vedenpinta ei vaihtele niin kuin meressä. Luisteluolosuhteet pysyvät hyvinä koko talven, sanoo Rami. Huolelliset koekairaukset järven eri osissa kertovat milloin on turvallista mennä mönkijän kanssa jäälle.

Kaupunki mukaan harrastukseen?

Luistelupaanan ovat löytäneet myös muut harrastajat. Ensimmäisenä talvena luistelijoita oli noin 20. Toisena talvena puskaradion ja Ramin omien facebook-sivujen kautta levinnyt tieto toi järvelle kymmeniä luistelijoita päivittäin, hyvällä säällä jopa 50 ulkoilijaa. Luisteluinnostusta on, mutta varsinaista aloituspaikkaa muualta omilla autoillaan tuleville luistelijoille ei ole osoittaa. Turun kaupungin omistuksessa olevia kiinteistöjä, jotka sijaitsevat järven rannalla ovat Brinkhallin ranta ja Kakskertatalo. Rami toivookin, että tulevina vuosina Turun kaupunki ottaisi hoitaakseen luistelupaanan ja osoittaisi parkkipaikkoja esimerkiksi Brinkhallin kartanon rantaan johtavalta polun varrelta, jossa sijaitsee viljelemätön joutomaa. - Kaskertatalolta tien voisi johtaa suoraan järven rantaan, Rami pohtii. Alueen yhdistyksille Rami heittää vinkin talvitapahtumien, esimerkiksi hiihto- tai luistelukisojen järjestämiseksi järvellä. – Ihan kuin 1970-luvulla, jolloin hiihtokilpailuja järjestettiin maamiesseuran talolla, jopa useita talven aikana, Rami muistelee.

Järven kunto paranee

Järven hyväksi tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet. Aikaisemmin jokakesäistä riesaa, vihreää sinileväliejua, ei enää ole rannoille ilmestynyt. – Järven vesi on kuin akvaariossa, näkyvyyttä on yli kaksi metriä, Rami sanoo. Liikenteen kasvu ja siitä aiheutuvat ruuhkat harmittavat, vaikkakin ruuhkan voi välttää omalla ajoituksella lähtemällä kymmentä minuuttia aiemmin. Kakskerran kaavoitusasiaan on Ramilla selvä kanta. Hän toivottaa uudet asukkaat tervetulleeksi, mutta samalla muistuttaa entisestään pahenevista ruuhkista. Toista siltaa hän ei kuitenkaan olisi heti rakentamassa. – Kunhan ensin lisättäisiin nykyisiin väyliin kaistoja lisää, Rami kommentoi.

Teksti ja kuvat: Virve Myllymäki ja Kohosten oma albumi