Vuoden kakskertalainen katsoo tulevaisuuteen

11.10.2017

Partiolippukunta Kakskerran Kaksoispiste valittiin vuoden kakskertalaiseksi, mikä tuli Outille yllätyksenä. Hänen aloitteestaan järjestetyssä Marielundin suvipäivässä lippukunta oli tapahtuman moottori, minkä Kakskertaseuran puheenjohtaja Jaana Majatie totesi valinnan perusteluissa. Suvipäivä oli saarten yhdistysten yhteinen ponnistus, Outi kuittaa. Hän ilahtui Marielundin nykyisen omistajan Raimo Vilhusen positiivisesta suhtautumisesta. Onnistuneen tapahtuman myötä partiolaisille avautui mahdollisuus käyttää toiminnassaan Marielundin tiloja. Kakskerran Kaksoispiste perustettiin vuonna 1972. Monipuolisen partiokoulutuksen Outi oli hankkinut Auran Tytöt lippukunnan jäsenenä. Lapsia partioon tuli alussa noin 30. Partiolaisten määrä on vaihdellut 20 -70 välillä. Nykyistä, noin 40 partiolaisen vahvuista lippukuntaa johtaa Outin poika Antti Valo. Kakskerran partiolaisilla ei aluksi ollut varsinaista omaa koloa. Matarmaan auto kiersi saaret ja kokosi lapset ja partiohetki vietettiin suurimmaksi osaksi autossa. Ensimmäiset kokoontumiset olivat Kakskerranentisellä kansakoululla. Muita kokoontumispaikkoja ovat olleet Hennala ja entinen postirakennus. Nykyisin partio kokoontuu Kakskertatalolla.

Muistoja ulkomailta

Lippukunnan 45-vuotiseen toimintaan mahtuu ulkomaan matkoja, joista kaksi on jäänyt erityisesti Outin mieleen. Vuonna 1987 lippukunta matkusti bussilla halki silloisen Itä-Euroopan, Helsingistä Puolan ja Tsekkoslovakian kautta määränpäähän Unkariin, josta Itävallan ja Saksan kautta tultiin takaisin Finnjetillä. Viisi vuotta myöhemmin Outi vei lippukunnan Kiinaan, joka oli työn puolesta tuttu maa. Mukana oli kahden aikuisen lisäksi yhdeksän lasta, joista nuorimmat vasta kymmenen vuoden ikäisiä. Ei voi kuin ihailla matkanjärjestäjä Outin rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. Muutamien tavaroiden häviämistä pahempaa ei reissuilla tapahtunut. Outi piti ryhmänsä jämptisti koossa mm. kun oltiin rajanylityspaikoilla. Silloisessa Itä-Euroopassa piti käydä poliisilaitoksella joka kerta, kun yöpymispaikka vaihtui, muistelee Outi. Lapsille on jäänyt matkoista elämänmittaisia muistoja. Reissujen tarkoituksena oli antaa nuorille matkustuskokemuksia– jo ennen interrail-ikää – ja mahdollisuus kohdata ihmisiä kotosuomen ulkopuolelta. Vesillä liikkuminen on oleellinen osa partiotoimintaa. Lippukunnalla on oma pieni purjevene ja merenkulkutaitoja harjoitellaan merikapteeni Henna Aaltosen ohjauksessa. Yleisesti partiota vaivaa johtajapula, sillä perheenperustamisikäisten elämä on täynnä aikaa vaativia asioita. Kakskerran Kaksoispisteen nykyisiä johtajia Outi kehuu. On tosi mukavaa, että 80-luvun sudenpennuista osa on tullut takaisin aktiivisiksi johtajiksi. Samoin nuoret vanhemmat ovat kiitettävästi mukana lastensa harrastuksissa. Koulun lähtö suretti aikansa, mutta katse on eteenpäin. Haarlan alueelta on tullut uusia lapsia mukaan partioon.

Kolmen sukupolven talo

Outin satavalaisuus ulottuu 1960-luvun alkuun. Äidin serkun kesämökistä kaikki alkoi. Seurusteluvaiheessa Outi ja Ahti kävivät mielellään tutulla mökillä myös talvella pitäen siitä huolta. Kiinteistö siirtyi vuonna 1966 Outin isän omistukseen ja aluksi mökki tarjosi kodin nuorelle parille. Kahden perheen talon rakentaminen alkoi vuonna 1970, vuosi sen jälkeen kun Outi ja Ahti olivat avioituneet. Sähköttömässä pikkumökissä asuminen oli onnellista aikaa. Tavaraa ei ollut liikaa, kertoo Outi ja muistelee kuinka yliopisto-opiskelijana luki tentteihin öljylampun valossa.

Koodauksen pioneeri

Miten sosiologian opiskelija päätyi it-töihin? Opiskelu tutustutti Outin silloiseen atk:hon: reikäkorttien ja ohjelmointikielen kiemuroihin. Hän innostui asiasta ja näki sen tulevaisuuden kasvavana alana. Työpaikkailmoitus, jossa Wallacille haettiin mikroprosessoriohjelmoijaa vei mennessään ja Outia voi pitää naispuolisten koodaajien pioneerina. Partioon hän perusti 80-luvun alussa Bittinikkarit-ryhmän, jolle hän opetti koodaamista silloisilla menetelmillä. Pojantytär, Anriika, on todennut olevansa ”koodaaja jo kolmannessa polvessa”.

Kerran partiolainen, aina partiolainen

Partiolaisuus kasvattaa vastuun ottamiseen, yhteistoimintaan ja suvaitsevaisuuteen. Yhdessä voidaan toimia erilaisuudesta huolimatta. Outi sanoo partion kasvattaneen häntä johtajuuteen, jonka avulla hän on pärjännyt myös kansainvälisessä työelämässä, ”jenkkien kanssa”. Johtajuudessa on oltava mukana myös sydän, pelkät dollarit eivät riitä. - Nautin nuorten kanssa tekemisestä ja heidän vilpittömyydestään, kun he kertovat asioistaan. Koen olevani uskottu aikuinen, Outi sanoo.

Teksti ja kuvat: Virve Myllymäki