Julia Thurénin Kakskerta

Julia Thurénin pakopaikka löytyy lapsuuden maisemista Kakskerrasta. Isovanhempien vanhan huvilan remontti on toimittaja-kirjailijalle sekä fyysinen että henkinen projekti.

 

Maalaisraitti mutkittelee ylös. Kun huippu on saavutettu, hiekkatien päässä erottuu männikön kätkemä huvila. Takana kimaltelee Kakskerranjärvi.

 

Julia Thurénille, 33, tämä isovanhempien 1976 rakentama huvila on täynnä muistoja: Mamma Lotta Ailio ottamassa aurinkoa. Pappa Raino Ailion vetämät kesäolympialaiset. Uimaan oppiminen. Mamman innoittamana järjestetyt muotinäytökset.


– Isovanhemmat asuivat Helsingissä, mutta viettivät kesät täällä.


Kuulostaa tutulta. Thurén itse muutti kymmenisen vuotta sitten töiden perässä Helsinkiin. Vaikka isovanhemmista on aika jättänyt, huvila elää taas. Nyt Thurén viettää kesät siellä puolisonsa Josin sekä lastensa Alvarin, 5, ja Astridin, 2, kanssa.

 

– Asumme Helsingissä kerrostalossa pikkuneliöissä, joten on ihanaa, että kesäksi on joku pakopaikka.

 

Onkin ironista, että lapsuutensa Kakskerrassa viettänyt Thurén valittiin 2018 vuoden positiivisimmaksi helsinkiläiseksi.

 

– En pidä itseäni kovinkaan positiivisena – päinvastoin, ja asuisin mieluummin Turussa. Turku on maailman ihanin kaupunki, hän naurahtaa.

 

– Olen edelleen identiteetiltäni kakskertalainen.

 

Uusi kirja tekeillä

 

Julia Thurén on media-alan moniottelija. Hänet tunnetaan toimittajana, tietokirjailijana, bloggaajana ja aktiivisena somettajana, vaikuttajana.

 

Viime vuosina Thurén on kirjoittanut ja puhunut rahasta. Erikoistunut sijoittamiseen, rahan vastuuseen, palkkoihin, kuluttamiseen.

 

Idea syntyi lifestyle-blogeista. Thurén huomasi, miten blogeissa puhuttiin avoimesti kipeistäkin asioista, mutta rahasta ei koskaan.

 

– Mietin, miten ihmeessä jollain bloggaajalla on varaa vaikka niin upeaan kotiin.

 

Tabu oli rikottava. Thurén kirjoitti rahasta omaan Juliaihminen-blogiinsa. Lukijat innostuivat. Avoimuudesta tuli kiitosta.

 

– Olen niin keskituloinen ja -luokkainen, että minulle raha-aiheeseen tarttuminen oli helppoa.
Thurénin ensimmäinen kovakantinen Kaikki rahasta – Näin säästin kymppitonnin vuodessa ilmestyi 2018. Seuraavana vuotena hänet valittiin vuoden sijoittajaksi.

 

Tällä hetkellä työn alla on Kaikki kuluttamisesta -kirja. Raha kytkeytyy kulutukseen ja sitä kautta ilmastokatastrofiin ja lajikatoon, Thurén muistuttaa.

 

– Ennen sohva ostettiin loppuelämäksi. Nyt sohvaa pidetään pari vuotta ja vaihdetaan uuteen. Kirjassa pohditaan, miksi kulutus on mennyt tähän suuntaan ja mitä pitäisi tehdä.

 

Vihdoin portaat rinteeseen

 

Kun isovanhempien kunto heikkeni, alkoi rapistua myös Kakskerran huvila. Kesäpaikka jäi pitkälti oman onnensa nojaan.

 

– Kuutisen vuotta sitten aloimme Josin kanssa käydä täällä kesäisin, Thurén aloittaa.
Huvilaa kävi sääliksi. Se oli alkuperäisessä kunnossa ja pahoin ränsistynyt. Jotain oli tehtävä.

 

Suvun kanssa sovittiin, että Thurén voi alkaa kunnostaa huvilaa perheelleen. Nyt kiinteistö on kokenut täydellisen peruskorjauksen. Mökin pohja ja lattia on uusittu, samoin sähköt, putket, terassi ja keittiö. Pihaan on tehty salaojitus.

 

Erityisen ylpeä Thurén on rakennuttamistaan portaista. Jyrkällä kallionrinteellä sijaitsevalta huvilalta pääsee nyt suoraan rantaan.

 

Pappakin olisi halunnut portaat, mutta aikanaan kirvesmiehet kieltäytyivät rakentamasta niitä. Vetosivat liian hankalaan reittiin.

 

– Tekniikka on 70-luvusta kehittynyt sen verran, että nyt portaat onnistuivat.

 

Huvilan remontointi on ollut Thurénille myös henkinen projekti.

 

– Kun huvila kunnostuu, se saa uuden elämän. Enää se ei ole vain isovanhempieni muistopaikka.

 

– Nykyään koen, että voimme tehdä tästä omannäköisen paikan.

 

Remontista huolimatta alkuperäinen henki on haluttu säilyttää. 70-luvun hirsiunelmaa ei ryhdytä peittämään valkoiseen maaliin.

 

– Huonekalutkin ovat pääasiassa vanhoja. Emme ole hankkineet tänne vielä oikeastaan mitään uutta.

 

Muumitalomeininki

 

Ainakin yhden asian Julia Thurén aikoo tehdä toisin kuin isovanhempansa. Hän pitää ovet auki vieraille.

 

– Mamma ja pappa eivät halunneet lähisuvun lisäksi muita vieraita huvilalle. Minä taas toivon, että täällä kävisi mahdollisimman paljon vieraita. Olisi sellainen muumitalomeininki.

 

Haaveissaan Thurén istuu uusitulla terassilla kesäpäivää kahvikupin tai viinilasin kanssa, lukee kirjaa ja kuuntelee Muistojen bulevardia.

 

Moinen tosin tuntuu tällä hetkellä kaukaiselta, Thurén naurahtaa.

 

– Astrid on esimerkiksi aika kova karkailemaan. Saa olla tosi tarkkana.

 

No, ehkä sitten kun lapset ovat isompia – ja remontti valmis. Tänä kesänä on tarkoitus kunnostaa pihaa ja rakennuttaa laituri.

 

– Myös ikkunat ja katto pitäisi uusia, Thurén jatkaa.

 

Teksti ja kuvat: Maria Suomi

0