Kakskerranjärvi voi hyvin

Paljon puhutaan sinilevästä järvissä ja viimevuosia otsikoissa viihtyvä Littoistenjärvi on hyvä huono esimerkki siitä, mihin kuntoon järvi voi mennä. Kakskerranjärvestä ei otsikoita ole juuri kirjoitettu, vaikka syytäkin olisi.

Tapaamme Kakskerranjäven suojeluyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan ja pitkäaikaisen aktiivin Anssi Junnilan luonnollisesti järven rannalla, Auno Turkon mökin terassilla. Myös Turkko kuuluu yhdistykseen, ja vaikkei omien sanojensa mukaan ole mikään yhdistysaktiivi.

– Olemme olleet tässä mökkiläisinä 16 vuotta ja tämän yhdistyksen toimintaan osallistuminen on minulle erittäin tärkeää. Anssia taas ei olla päästetty pois hallituksesta, niin sydämen asialla hän jaksaa perehtyä jokaiseen kysymykseen. Tietysti hänen koulutuksellaankin on suurta merkitystä myös yhdistykselle, Turkko avaa. 

Junnila on biologi, joka ymmärtää vesiekologian periaatteet. Hän kansantajuistaa yhdistyksen nettisivuille Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen kuukausittaiset  raportit järven tilasta. Järvellä hän on mökkeillyt jo kohta 60 vuotta.

– Kun tulimme tänne syksyllä -66, Kakskerta oli agraariseutua. Hiekkatie kiersi järven ja maitoa haimme Penilän Alatalosta. Ihmiset eivät kantaneet kaupungista vettä,  vaikka tontilla ei kaivoa ollutkaan. Kirkasvetisen järven vettä käytettiin juoma- ja talousvetenä, Junnila muistelee.

JÄRJESTÄYTYMINEN

Yhdistyksessä on parisen sataa jäsentä, käytännössä kaikki järven ympäristön kiinteistöt. Vuonna 1982 alkoi nousta huoli järven tilasta ja yhdistys perustettiin.

– Ympäristön tilaan ja sen suojeluun herättiin varsin myöhään. Järvellä asuvat ja mökkeilevät päättivät, että näin tärkeällä järvellä on oltava suojeluyhdistys.

Junnilan muistelee järven olleen kirkasvetinen vielä 1970-luvulla.

– 1980-luvulla alkoi näkyä sinilevää ja 90-luvulla sitä oli jo riesaksi asti aina 2000-luvulle saakka. Kaupunginhallituksen periaatepäätöksellä ja Kakskerranjärven suojeluyhdistyksen aloitteesta, perustettiin vuonna 2001 Kakskerranjärven neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtäväksi annettiin järven tilaan vaikuttavien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus. 

Neuvottelukunnassa on edustajia ympäristö- ja kaavoituslautakunnasta, Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta, Airiston kalastusalueelta, Kakskerranjärven suojeluyhdistyksestä, Kakskertaseurasta, Maataloustuottajain Kakskerran yhdistyksestä, Harjattula Golf Oy:stä sekä Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistosta.

KIRKASTA JA PUHDASTA

Yksi tärkeä asia Kakskerranjärven suojeluyhdistyksellä on yhteishengen ylläpitäminen.

– Olemme olleet edesauttamassa ilmapiiriä siitä, että syksyllä 2007 järven ympäriltä pantiin noin 30 hehtaaria peltoa kesannolle ja loput suorakylvöön, maanviljelijöiden ymmärryksestä tietenkin.

Junnila kertoo toimen parantaneen järven tilaa melkoisesti.

– Ulkoisen kuormituksen väheneminen on ollut huomattava. Järven tuottavan kerroksen fosforimäärät käytännössä puolittuivat.

Sinilevää on Junnilan mukaan maailmassa ollut aina.

– Aina välillä minulta kysytään, että mistä ne sinilevät oikein tulevat. Syanobakteereja on ollut maapallolla noin kolme ja puoli miljardia vuotta, Junnila naurahtaa.

Miten järvi sitten oikeasti voi? Kysymykseen herrat kehottavat käymään järvellä ja katsomaan itse. Laskeudumme Turkon mökin satakunta askelmaa laiturille katsomaan.

– Aika usein ihmiset kysyvät, että missä kunnossa se järvi oikein on. Jostain syystä kuvitellaan, että sen tila on paljon huonompi, mitä todellisuudessa. Järven tila ei ole pitkään aikaan ollut näin hyvä ja se tuntuu paranevan koko ajan, Turkko sanoo.

– Kakskerranjärven hygieninen tila on nyt todella hyvä. Itse en käytä edes shampoota, pesen kaupungissakin hiukseni mökiltä tuodulla järvivedellä. Lisäksi vesi kelpaa minulle myös juomiseen, Junnila nauraa ja ottaa laiturilta hörpyn vettä.

Kakskerranjärven suojeluyhdistys ry, www.2xjsy.fi Jäsenhinta on 20€ ruokakunnalta vuodessa.

TEKSTI JA KUVAT: TIMO NÄRÄ