Lukuvinkki - Runoja ja selvitytymistarina

Toimittaja Virve Myllymäen lukuvinkki tarjoaa ajankohtaisia elämyksiä kirjojen maailmaan.

Koneet ja riimit yhdistyvät mukavasti Nelli Heinimon pikkuväelle suunnatussa runokirjassa, joka tavoittaa kohderyhmänsä tekstin ja ennen kaikkea kuvien kautta. Hauskan ja sympaattisen kuvituksen ovat tehneet Reetta Niemensivu ja Aapo Ravantti.

Mikä linja-autoa itkettää? Miksi sukellusvene haluaa olla upoksissa? Kuka kannustaa kavereita? Ja miksi kaivuri saa raivarin?

Sympaattisen näköiset koneet kokevat tilanteita, joihin on helppo samaistua – sekä pienen kuulijan että isomman lukijan. Erilaiset tunteet tulevat tutuksi konkreettisten runojen kautta. Niissä kohdataan iloa, pelkoa, haaveita, uteliaisuutta, kiukkua, kateutta, ujoutta, ystävyyttä ja yhteistyötä. Kalustoa on esillä monipuolisesti Mini-autosta ja ruohonleikkurista jäänmurtajiin ja avaruusaluksiin.

Heinimo, Nelli (kirj.), Niemensivu, Reetta & Ravantti Aapo (kuv.): Kaivurin raivari, WSOY, 2020, 45 s.

Jos puut osaisivat kertoa

Leningrad. Taskent. Petroskoi. Pietari. Turku. Yhteen ihmiselämään mahtuu kokonainen valtio, sen julma ja peitelty historia sekä lopulta totaalinen romahdus ja hajoaminen. Sen jälkeen uusi alku uudessa kotimaassa. Lapsuutensa Pietarissa ja Turussa asuneen Anna Soudakovan esikoisromaani pohjautuu tositapahtumiin. Päähenkilönä on vuonna 1931 syntynyt isoisä Juri Artamonov, jonka lapsuus päättyy vuonna 1936 perhettä kohdanneeseen tragediaan - Stalinin vainoihin.

Perättömän ilmiannon seurauksena Jurin vanhemmat vangitaan ja muu perhe, isänmaan vihollisten sukulaisina, karkotetaan kauas Uzbekistaniin. Isovanhempien kuoltua Jurin ainoa turva on sisko Maria, jonka luo 11-vuotias poika karkaa lastenkodista. Sinnikäs Juri kouluttautuu eri vaiheiden kautta tekniselle alalle, yliopistoon saakka.

Poliittinen ilmapiiri muuttuu Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953. Vähitellen karmea totuus laittomista pidätyksistä ja teloituksista tulee ilmi. Juri saa selvyyden vanhempiensa kohtalosta. Hän tekee synkän matkan Sandarmohiin, jossa korkeat männyt kätkevät tuhannet viattomat uhrit.
Jurin vaimo, Tanja on karjalaisen äidin kasvattama, suomalaisen miehen tytär. Jurille ja Tanjalle syntyy tytär, Sonja. Kun Suomi avaa rajansa 1990-luvun alussa muuttaa Sonja perheineen Suomeen. Tanja seuraa tytärtään ja houkuttelee lopulta myös Jurin Suomen Turkuun.

”Sonjan perheen pitää lähteä, kun he vielä voivat. Kun kerrankin pieni tuuletusikkuna on raollaan. Kun Suomi on vielä vastaanottavainen ja kutsuva.”

Turku näyttäytyy heille ihanteellisena onnenmaana, jossa on puhdasta, rauhallista – ja rehellistä. Kehunsa saavat yhtälailla Aurajoki, Lauste ja Ruissalo.

Jurin elämä on koskettava, toiveikas selviytymistarina. Äidinkielen ja kieltenopettaja Anna Soudakovan teksti on sujuvaa, arjen kuvaus tarkkaa ja tapahtumat etenevät kronologisesti. Historian suuret tapahtumat ovat taustalla vaikuttaen perheen elämiseen ja arkeen.

Soudakova Anna: Mitä männyt näkevät, Atena, 2020, 244 s.

Virve myllymäki

0