Retkiä saarilla - Sataman tähystäjät

Retkiä saarilla - juttusarja esittelee saarten tuttuja ja tuntemattomia retkikohteita.


Hirvensalo-seuran toimittamassa kirjassa Elämä Hirvensalossa, sanotaan näin: ”Lauttarannan yläpuolella on tämmönen Souvarivuori tai Hampuusivuori, joka sai nimensä siitä, että nämä satamatyömiehet aamulla tai muinakin aikoina menivät kattomaan sinne, oliko satamaan tullut laivoja, että oli työtä. Nykyään sitä paikkaa sanotaan Retivuoreksi.”


Aikoinaan tärkeällä kalliolla on monta nimeä. Kartoissa seisoo Retivuori, mutta paikan tuntevien hirvensalolaisten kuulee nykyään usein puhuvan Laivakalliosta. Yhtä kaikki, kallion päälle kavuttuaan ja sieltä tähystäessään on helppo nähdä, miksi juuri Retivuori oli aikoinaan satamatyöntekijöiden suosima tähystyspaikka.


Suotuisasta suunnasta lähestyttäessä kiipeämisurakka ei ole raskas, ja näkymä ylhäältä satamaan on laaja ja esteetön. Sopivan laivan nähtyään ei palveluksiaan tarjoavilla lastaajilla ja muilla työmiehillä ollut pitkää matkaa soudettavanaan salmen yli satamaan. Lauttarantaan muodostuikin 1800- ja 1900-luvuilla vireä satama- ja telakkatyöntekijöiden yhteisö.


Retivuori on Lauttarannan neljästä näköalakukkulasta läntisin. Lännestä laskettuna toinen kukkula on yksityisaluetta, mutta kolmas tarjoaa jopa Retivuorta komeammat näkymät kaupungin yli. Kukkulalla ei ole kartoissa nimeä, mutta sen nimeksi sopisi hyvin Wäinönjyrkkä – nököttäähän kaikilta sivuiltaan jyrkän kukkulan juurella Wäinö Aaltosen historiallinen lapsuudenkoti piharakennuksineen.


Rakennusten edustalle on pystytetty Juhani Pallasmaan suunnittelema Muistijälki-teos, joka koostuu Wäinö Aaltosen Muusa-veistoksesta ja sen juurella lepäävästä suuresta teräskehästä. Kehä osoittaa paikan, jossa Wäinö Aaltosen talvisodan pommituksissa tuhoutunut ateljee aikoinaan seisoi. Wäinönjyrkän huipulta aukeava näkymä Aurajoen suulle ja yli kaupungin on yksi Turun komeimmista kaupunkimaisemista. Parhaan ja avarimman näköalan löytää etsimällä reitin alemmalle merenpuoleiselle tasanteelle. Sen luoteispäästä voi myös ihailla taiteilija Jan-Erik Anderssonin Life on a Leaf- taidetalon lehtimuotoa ylhäältä päin. 


Neljäs Lauttarannan näköalakukkuloista on Lauttarantaa halkovan Toijaistentien toisella puolella, Lautturinkadun itäisen osan talojen takana. Tälläkään mäellä ei ole kartoissa nimeä, mutta se voisi olla vaikka Lautturinvuori. Kalliolta avautuvan maiseman pienvenesataman yli kaupungille ja Hirvensalon sillalle ei tarvitse hävetä Retivuoren ja Wäinönjyrkän näköalojen rinnalla.


REITTIOHJEET


Retivuorelle kannattaa kulkea Lautturinkadun kautta. Kadun päästä lähtee huipulle johtava helppokulkuinen, loivasti nouseva metsäpolku. Mäellä käy ihmisiä ympäri vuoden, joten tiiviiksi tallautunutta polku-uraa on helppo seurata lumisenakin talvena.


Wäinönjyrkällä käynnin voi yhdistää Retivuoren-retkeen, mutta oikaisu suoraan vuorelta toiselle ei välttämättä kannata. Reitille nimittäin osuu märkä suopainanne. Järkevämpää on kävellä Lautturinkadun kautta Uittajankujalle ja sieltä edelleen Uittajanpolulle, ja lähteä sitten metsän läpi kohti vuorta. Nousu on hankala ja vaatii todennäköisesti neliraajaetenemistä, mutta maisema perillä palkitsee kapuajan. Eikä kiipeämistä liikaa kannata pelätä: paikalle ovat tehneet retkiään jopa Lautturin päiväkodin lapset!


Jos virtaa riittää, voi samalla retkellä käydä vielä Lautturinvuorella. Lauttarannasta sinne pääsee kävelemällä Toijaistentietä jonkin matkaa ylöspäin ja kääntymällä sitten Ruuhikujaa vastapäätä vasemmalle metsään.


Metsässä risteilee helppokulkuinen polkuverkosto, jota pohjoiseen eli vasemmalle seuraamalla päätyy lopulta korkealle talojen yläpuolelle. Saman polkuverkoston voi helposti saavuttaa muualtakin, esimerkiksi Hirvensalon Heiton urheilutalon viereistä jyrkkää mäkeä kalliometsään nousten. 


Lautturin päiväkodin edestä (Lautturinkatu 5) voi löytää autolleen paikan. Bussilla kulkeva käyttää mukavimmin linjaa 50, joka kulkee Lauttarannan läpi. Lähin pysäkki on Toijaistentiellä, lähellä Lautturinkadun risteystä.


LISÄÄ MAISEMIA HONKAISTENRANNASSA


Maisemannälkäisille löytyy lisää retkikohteita Honkaistenrannasta, joka oli aikoinaan Lauttarannan tapaan työläisten asuinaluetta. Silloiset tonttikriteerit olivat nykypäivään verrattuna kovin toisenlaisia. Kiviset rantatontit eivät olleet haluttuja, koska niille ei saanut tehtyä edes kunnollista kasvimaata.


Honkaistenrantaa hallitsevan Saapaskallion jyrkkäpiirteisen kallioalueen katkaisee kahteen osaan muutama rantaan asti ulottuva yksityistontti.


Pohjoisen osan mielikuvitusta kutkuttava nimi on Äijänhaudanmäki. Helppokulkuinen mäki löytyy Jasmiinitietä vastapäätä. Eteläiselle osalle voi kavuta osoitteessa Saapaskallio 13 sijaitsevan talon muurin viereltä lähtevää polkua seuraillen. Sieltä voi edetä alueen halki aina Kuusamakujan päähän asti. Kummaltakin osalta avautuu upea maisema yli Pitkänsalmen.

Kirjoittaja on parikymmentä vuotta Saarilla asunut innokas retkeilijä ja geokätköilijä.


TEKSTI JA KUVA: SAMI PYÖRRE