Retkiä Saarilla: Hymylän rannalla

Retkiä saarilla - juttusarja esittelee saarten tuttuja ja tuntemattomia retkikohteita.

 

Kakskerran maisemat huokuvat menneiden aikojen tunnelmaa. Metsäisten kallioharjanteiden välisissä laaksoissa levittäytyy ammoisista ajoista viljeltyjä peltoja, joiden reunoilla seisoo kauniita vanhoja maalaistaloja. Viljavien peltojen savi on kelvannut vuosisatojen ajan myös tiilien valmistukseen. Siitä kertovat entisen Kakskerran kunnan vaakunan tiililastia kantavat veneet. Kakskerrasta on kuljetettu rakennustarvikkeita Turun linnan ja tuomiokirkon rakennustöihin jo keskiajalla.

 

Kakskerta ei olisi kuitenkaan Kakskerta, ellei sitä halkaisisi keskeltä Kakskerranjärvi. Keskeltä syvä ja rannoiltaan hiekkapohjainen, houkutteleva mutta vaikeasti saavutettava.

 

Kakskerranjärven rannoille haikaileva retkeilijä törmää nopeasti ongelmaan. Järven ainutlaatuisuus on ymmärretty jo pitkään, eikä ole ihme, että sen koko rantaviiva on melkein täyteen rakennettu. Helpoimmin saavutettava vapaa rantakaistale on otettu käyttöön Brinkhallin uimarantana. Kauniina kesäpäivinä paikalla riittää veden loiskintaa ja lasten ääniä, mutta muulloin kaunis hiekkaranta on useimmiten autio.

 

Karttaa tarkkaan lukemalla voi löytää uimarannan ohella muitakin vapaita rantakaistaleita. Tunnelmallisin niistä löytyy järven pohjoisrannalta, Hymylän vanhan metsän siimeksestä.

 

Hymylän metsä alkaa pohjoisessa Brinkhallintien varrelta, Pässilänmäen korkean kallioharjanteen päältä. Maaperän karuudesta huolimatta kallionlaella kasvaa yllättävän tiheälti sitkeitä saaristomäntyjä. Harjanteen tienpuoleinen pohjoisrinne on jyrkkä, mutta etelään maasto laskee loivasti. Samalla metsä muuttuu kosteapohjaiseksi kuusimetsäksi. Hämärän metsän pohjalla lepää ikiaikaisia sammaloituneita puunrunkoja, joiden väleissä kasvaa ketunleipää suurina kirkkaanvihreinä mattoina. Valo siivilöityy soistuneen lammen tyyneen pintaan.

 

Kirkasvetinen ja hiekkapohjainen ranta jatkuu pitkään matalana ja sopii kesähelteillä pientenkin lasten uimapuuhiin. Auringonotosta haaveileville rantametsä on kuitenkin aivan liian hämärä. Täällä kannattaa keskittyä luonnon tarkkailuun, laineiden liplatukseen ja metsän rauhasta nauttimiseen. Talvisin ranta tarjoaa järven jäällä hiihtäville mainion taukopaikan.

 

Rannasta avautuvaa järvimaisemaa hallitsee etuoikealla näkyvä pitkänomainen Käärmesaari. Autio saari on tiheää kuusimetsää. Se on kuin viimeinen, koskemattomaksi karannut pala Hymylän aarnimetsäaluetta. Kartoissa Käärmesaaren kohdalla lukee Isosaari, ja kaksi nimeä on myös saarista seuraavalla: Muurahaissaari on kartoissa Pikkusaari. Nimistö muuttuu ja vanhat nimet unohtuvat. Ei Hymylän metsän nimeäkään enää kartoista löydä.

 

Reittiohjeet

 

Hymylän-retki kannattaa tehdä pitkän kaavan mukaan, eväät repussa ja hyvät kengät jaloissa. Vuodenajasta riippuen mukaan voi pakata myös uimakamppeet.

 

Autolla ei lähelle pääse, eikä sen puoleen bussillakaan, vaikka linja 15 koko Kakskerranjärven kiertääkin. Retki kannattaa aloittaa Kakskerran kirkolta ja lähteä kävelemään kevyenliikenteenväylää takaisin Turun suuntaan. Reilun kilometrin jälkeen vasemmalla näkyy ylös Pässilänmäelle kipuava reitti. Leveän polun tunnistaa sinisestä moottorikelkkamerkistä.

 

Nousu Brinkhallintieltä mäelle on jyrkkä muttei kovin pitkä. Ylös päästyään voi harkita pientä metsäretkeä kallioharjanteella. Harjanteen päällä kulkee polkuja, jotka palkitsevat kulkijan puiden rajaamilla näkymillä Kirkkosuntin, Satavan ja Hirvensalon yli. Hymylään johtava polku sen sijaan jatkaa suoraan kuusimetsän läpi aina Kakskerranjärven rantaan asti. Juuri ennen rantaan saapumista ylitetään poikittainen traktoriura.

 

Rantaelämästä nautittuaan kannattaa palata traktoriuralle ja jatkaa sitä itään päin. Reitti seuraa sähkölinjaa ja saapuu pian Ilopellontielle ja edelleen Hyyrtiläntielle. Tiet ovat rauhallisia hiekkateitä maalaismaiseman keskellä. Hiukan ennen takaisin Brinkhallintielle saapumista on Hyyrtiläntien oikealla puolella Kakskerran Erän laavu, jonka taukokäyttöön ulkoilun lomassa metsästysseura on ystävällisesti antanut saarelaisille luvan. Laavulla on hyvä nauttia eväät. Muista kuitenkin mahdolliset metsäpalovaroitukset!

 

Laavulta ei ole enää pitkä matka takaisin kirkolle. Kevyenliikenteenväylä alittaa Brinkhallintien tunnelia pitkin ja jatkuu pahamaineista Norvikinahdetta alas. Ennen Brinkhallintien nykyistä linjausta kaikki liikenne kulki jyrkän mäen kautta. Mäen alapään tiukka mutka oli liukkailla keleillä rekkakuskien kauhu.

 

Takaisin kirkolle palattuaan on tullut taivaltaneeksi reilun neljän kilometrin ympyrälenkin mukavissa maisemissa.

 

Vapaita rantoja etsimässä

 

Siinä missä Hirvensalo on yhä tiheämmin rakentuvaa esikaupunkialuetta, on Kakskerta harvaan rakennettu ja maalaismainen. Mikko Nikkasen vuonna 2005 Turun kaupungin ympäristövirastolle laatima kartoitus paljastaa kuitenkin yllättävän faktan: ylivoimaisesti suurin osa Hirvensalo-Kakskerran suuralueen vapaista rantakaistaleista löytyy Hirvensalosta.

 

Raportin mukaan Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran rannoista oli vuonna 2005 vapaina 13 prosenttia. Luvussa huomioitiin yli sadan metrin pituiset kaupungin tai yhteisöjen omistamat ranta-alueet. Kaikista 34 vapaasta rantajaksosta peräti 18 sijaitsi Hirvensalossa. Satavassa alueita oli yhdeksän, Kakskerran merenrannoilla kolme ja Kakskerranjärvellä neljä. Kilometreinä mitattuna vapaata rantaa oli Hirvensalossa vajaat seitsemän kilometriä, Satavassa vajaat kolme, Kakskerran merenrannoilla reilu kilometri ja Kakskerranjärven rannoilla noin kaksi kilometriä. Näiden lisäksi oli jonkin verran yksityisten omistamia rakentamattomia rantajaksoja.

 

Tilanteen voisi kuvitella kuudessatoista vuodessa muuttuneen. Raporttiin tutustuminen kuitenkin paljastaa vuonna 2005 tunnistettujen vapaiden rantajaksojen olevan pääosin edelleen vapaina. Raportin esittämät kehitystoimet ovat siten yhä mahdollisia. Ja ennen kaikkea: vapaat rannat ovat kaikkien vapaasti vierailtavina.

 

Vapaat rannat -raportti:
https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/vapaat_rannat_raportti.pdf

 

Teksti ja kuvat: Sami Pyörre

0