Valtuustoon tarvitaan uusia kasvoja

Vaalikuume nousee, mutta tuttu kasvo on joukosta poissa. – Teen koko ajan kuntavaalityötä, vaikken  ole itse ehdolla, korjaa Saara-Sofia Sirén. – Olen ollut Turun valtuustossa jo kolme kautta. Nyt on minun aikani auttaa muita.

Hirvensalolainen kokoomuspoliitikko Saara-Sofia Sirén ei ole katunut päätöstään. Sirén tiedotti viime syksynä, ettei tällä haavaa pyri enää Turun kaupunginvaltuustoon.


– Ratkaisu tuntuu oikealta. Mutta ei päätös helppo ollut, olenhan tehnyt kuntapolitiikkaa koko aikuisikäni.


Totta tosiaan. Sirén on vaikuttanut Turun kaupunginvaltuustossa kolme kautta. 12 vuotta on pitkä aika 34-vuotiaan elämästä.


– Olin kaksikymppinen opiskelija, kun pääsin ensimmäisen kerran valtuustoon.


Kuntatasolta poliittinen ura alkoi. Tällä hetkellä hän toimii kaupunginvaltuuston lisäksi esimerkiksi kokoomusnaisten ja Suomen YK-liiton puheenjohtajana sekä toista kautta kansanedustajana.


Aika on rajallinen. Jatkossa Sirén haluaa panostaa enemmän valtakunnalliseen ja kansainväliseen politiikkaan, lainsäädäntötyöhön, Itämeren-Saaristomeren suojeluun, kehitysyhteistyöhön muiden muassa.


– Eduskuntatyöhön keskittyminen on siihen paras väylä, hän kokee.

Politiikka on yhteispeliä


Saara-Sofia, silloinen Sutela, nousi Turun valtuustoon 2008. Äänisaalis 534 oli hieno saavutus ensikertalaiselle.


Voimistelutaustainen Sirén päätyi politiikkaan urheiluseuratoiminnan innoittamana. Hän kampanjoi liikunnan puolesta ja nousi heti tuoreena valtuutettuna liikuntalautakunnan puheenjohtajaksi.
Elokuussa 2016 konkretisoitui yksi Sirénin kuntapolitiikan päämääristä.


– Oli hieno hetki päästä muuraamaan palloiluhallin peruskiveä.


Byrokratia, raameistaan revenneet rakennushankkeet, funikulaarit. Turun päätöksentekoa ivataan usein. Turun tauti, naureskellaan.


Sirén kokee, että päätöksenteko on Turussa huomattavasti mainettaan parempaa.


– Olen itse nähnyt, miten vuosien varrella toimintatavoissa on tapahtunut iso muutos. On siirrytty avoimempaan ja keskustelevampaan suuntaan.

– Aina on tietysti parannettavaa, mutta se ei tarkoita, etteikö epäkohtiin olisi puututtu.


Kuntapolitiikka on opettanut kärsivällisyyttä. Päätökset eivät synny sormia napsauttamalla – ja hyvä niin.


– Yksin ei saa mitään aikaiseksi. Päättäjältä täytyy löytyä yhteistyökykyä, Sirén korostaa.


– Loppupeleissä politiikassa on aina kyse kompromisseista.

Perusarvot puolustettavina


Kun Sirén aloitteli poliittista uraansa, ajat olivat erilaiset. Jos silloin kampanjoitiin pienten nyanssien puolesta, nyt puolustettavana ovat perusarvot.


Sirén puhuu uusista ilmiöistä, jotka uhkaavat tasa-arvoa. Demokratia on ottanut rajusti takapakkia esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa. Suomessakaan ei pidä olla ylimielinen. Länsimainen arvomaailma ei ole itsestäänselvyys.


Demokratia oli myös yksi syy jäädä pois valtuustosta.


– Demokratiaa vahvistetaan sillä, että saadaan päättäjiksi uusia kasvoja. Erityisesti naisten, nuorten ja vähemmistöjen äänet tulee saada paremmin kuuluviin.


Mutta kyllä paikallispolitiikka kiinnostaa yhä. Vaikkei olekaan itse ehdolla, vaalityötä Sirén kertoo tekevänsä jatkuvasti. Hän sparraa uusia ehdokkaita ja on esimerkiksi jakanut postilaatikoihin näiden flaijereita.


Vaalien siirtämisestä Sirén ei ole mielissään. Hän viittaa taas demokratiaan ja sen toteutumiseen.


– Koronakriisi on ollut tiedossa jo vuoden ja tiedossa on ollut, että kuntavaalit ovat tulossa. Miksei vaaleihin ole valmistauduttu niin, että ne olisi ollut turvallista järjestää ajallaan?

Valtuusto jää, Hirvensalo ei
Tuore kahvi tuoksuu. Keittiön pöydän ääressä on läppäri ja puhelin. Valo tulvii sisään isoista ikkunoista.
– Koronakriisin hopeareunus on se, että olen saanut olla paljon kotona, tehdä töitä etänä, Sirén sanoo.
Hänen perheeseensä kuuluvat aviomies sekä 3- ja 7-vuotiaat tyttäret.
Koronapandemia on pakottanut keksimään uusia työskentelytapoja, mikä ei ole välttämättä huono asia.


–Päätöksenteko on joutunut väkisinkin ottamaan digiloikan.


Kaupunginvaltuustonkokouksetkin on pidetty Teamssin kautta. Yllättävän hyvin on selvitty, jopa nimenhuutoäänestyksistä.


Turun valtuusto jää, mutta turkulaisuus ei. Vaikka Siréneiden olisi töiden takia järkevämpää asua pääkaupunkiseudulla, kotisaari on liian rakas.


– Me emme varmaan ikinä muuta täältä pois. Mikä muu olisi muka parempi paikka asua, hän kysyy.
Ja mistä sitä tietää, vaikka vielä joskus Saara-Sofia Sirénin nimi löytyisi taas Turun kuntavaaliehdokaslistoilta?


– Niinpä! Etenen aina vaalit kerrallaan.

Teksti ja kuva: Maria Suomi