Kakskerran Sopimuspalokunta järjesti 8.5.2024 käärmeteemaisen illan Kakskerran Seuraintalolla. Aurinkoinen, mutta kylmä sää piti vielä käärmeet koloissaan, mutta ilahduttavan runsas väkimäärä yllätti järjestäjät positiivisesti.
Illan asiantuntija Britt-Marie Juup toimii Kakskerran Sopimuspalokunnan hallituksen puheenjohtajana ja oli pitkään Turun eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja. Tietoa oli siis tarjolla roppakaupalla, ja onnistuneen illan täydensivät sopimuspalokunnan naisjaoston makoisat pullakahvit!
Kyyn siirtäminen
Käärmeestä eroon haluaville on ollut tarjolla kyykyytiä ja neuvontaa jo neljän vuoden ajan. Pyyntöjä on tullut noin 30 vuosittain. Toiminta on ollut eläinsuojeluyhdistyksen alaista, mutta tämän vuoden puolella Britt-Marie on hoitanut kyytejä oman toiminimen kautta.
Kyyn voi siirtää myös itse, mutta on hyvä olla tietoinen tietyistä elinehdoista, joita kyy tarvitsee elääkseen ja selviytyäkseen. Kyyn reviiri on n. 1,5 hehtaaria ja tulevasta asuinmaastosta pitäisi löytyä vettä (ojat, lampi, meri), kasvustoa sekä louhikkoa suojaksi ja talvehtimiseen. Peltoa tai ketoa, josta voi pyydystää hiiriä ja myyriä.
Apuvälineiksi kyyn kiinnisaamiseen ja siirtämiseen Britt-Marie suositteli käärmepihtejä, pitkävartista koukkua tai rikkaharjaa ja kuljetukseen muovilaatikkoa, jossa kansi (muista ilmareiät!) ja pohjalle esimerkiksi sanomalehtisilppua. Jos tuntuu riskaabelilta, soita Britt-Marielta kyyti.
Hyvä tietää kyystä
Maineestaan huolimatta kyy ei yllä kärkisijoille ”Suomen vaarallisimmat eläimet” -listalla, sillä kärkisijoilla kilvoittelevat ampiainen, koira, lehmä ja hevonen, kun puhutaan kuolemantapauksista. Kyyn puremia hoidetaan vuosittain satakunta, tavallisesti purema sattuu käteen tai jalkaan.
Kyy voi olla syömättä koko vuoden, mutta normaalisti pyydystää ja nauttii 10 – 15 myyrää kesässä – yhtä myyrää se sulattelee kaksikin viikkoa!
Kyy ei syö lainkaan aikaisin keväällä eikä myöhään syksyllä, sillä kylmällä ilmalla sen ruoansulatus on niin hidasta, että ruoka mätänisi suolistossa.
Kyyn juhlakausi alkaa Vapun tienoilla, jolloin riehaannutaan ja paritellaan kaksin tai kolmin ja sen jälkeen uros lähtee omille teilleen. Naaras puolestaan varastoi saamansa siemenet ja ottaa ne käyttöön sopivan säätilan vallitessa. Poikaset synnytettyään myös naaras häipyy omille teilleen ja valmiit kyynpoikaset aloittavat oman taipaleensa ihan omillaan. Ihmeellinen on luonto.
Jos haluat välttää kyyn kohtaamista omalla pihallasi, pidä nurmikko lyhyenä ja vältä keräämästä puu- ja risukasoja nurkkiin. Saappaat jalkaan, erityisesti lapsille.
Muista myös, että 1.6.2024 Kyy viettää yksivuotisjuhlaa sen kunniaksi, että se oikein laissa rauhoitettiin.
Tilaisuus oli hieno esimerkki, miten lähestyä monelle puistattavaa käärmeaihetta mielenkiintoisella ja asiantuntevalla otteella. Kyy ei ole vaaraton, mutta ei myöskään vaani ihmisparkoja, vaan useimmiten lähtee lipettiin, jos vaan mahdollista.
Kiitos Sopimuspalokunnalle järjestelyistä ja jos tarvitsette neuvoa tai kyykyytiä, ottakaa yhteyttä: brittmarie.juup@gmail.com tai 040 937 1023
JOS KYY PUREE
• Aina yhteys ensiapuun
• Älä käytä särkylääkettä
• Pidä raaja mahdollisimman paikoillaan, mielellään koholla
• Lapset, vanhukset, raskaana olevat ja sairaat aina sairaalaan
• Lemmikkieläinten kohdalla pitää aina viedä eläinlääkärille. Älä anna kyytablettia, ellei turvotus uhkaa hengitystä, ei myöskään särkylääkettä.
Teksti ja kuvat: Jari Hauninen
Pääkuvan kuvateksti: Britt-Marie esittelemässä kyyn pyydystämistä siirtoa varten; kyy jo laatikossa, seuraksi sanomalehtisilppua suojaksi ja sitten kansi päälle!