Elämän suolana tärkeät ystävät

22.11.2018

Kun Mika ja Jaana Helle kertovat elämästään, ystävien merkityksen huomaa: heidän tuellaan on löytynyt aikanaan jopa koti. Nuoruuden ystävyyssuhteita on pidetty yllä vuosikymmeniä. Myös yhdistystoiminnan palkkana ovat olleet elämykset toisten ihmisten seurassa.

Kun Mika ja Jaana Helle valitsivat kotinsa, alueelle ei ollut rakennettu juuri mitään. Kodista on tullut kuitenkin paljon enemmän kuin omat neljä seinää:
– Meillä on tosi mukavia naapureita, Mika Helle kertoo. Syksyn pimetessä arjesta tulee naapuruston kanssa juhlaa:
– Joka elokuun ensimmäisenä perjantaina on pihajuhlat mihin kaikki osallistuvat. Jokainen tuo syötävää ja juotavaa. On jaettu, kuka tiskaa ja kuka pistää pöydät. Tuossa parkkipaikalla on silloin pitkät pöydät, Jaana Helle täydentää.
Tärkeät ystävyyssuhteet ovat kantaneet vuosia ja vuosia.
– Heillä on sellainen ”juorukerho”, joka on kokoontunut melkein 40 vuotta. Mika kertoo Jaanan puolesta.
Vuorotellen kokoonnutaan jonkun kotiin.
– Meitä oli alun perin kahdeksan, nyt seitsemän naista. Päätimme perustaa ompeluseuran, vaikka pahemmin ei ole käsitöitä valmistunut. Kerran kuussa tavataan, emme me juorua, puhutaan kaikennäköisistä asioista. Syödään hyvin ja kaikki puhuvat toistensa yli ja päälle.

”ELÄMÄN PARAS VUOSI”
Tärkeitä ihmissuhteita on syntynyt myös yhdistystoiminnasta. Jaana on ollut voimisteluseura Lahjan Tytöt ry:n hallitus- ja johtokuntatehtävissä vuodesta 1991.
– Se on kuin toinen työ ilman palkkaa, vie aikaa varmasti todella paljon, mutta on antoisaa.
Jaana on yhdistyksen kansainvälisessä tiimissä ja sen myötä järjestänyt useita ulkomaanmatkoja ja toiminut matkanjohtajana. Nuorena tyttönä saadusta työkokemuksesta Hassen Matkoissa on ollut varmasti etua. Lahjan Tyttöjen matkakohteena on ollut mm. Upland Country Day School Pensylvaniassa. Sinne lähtee joka syksy myös yksi Lahjan Tyttöjä edustava tyttö ja TPS:ää edustava poika oppilasvaihtoon.
– Paikka on ihan lintukoto, jossa kaikki tuntevat kaikki. Kaksi meidän nuorimmaista, tytär ja poika ovat olleet aikanaan siellä vaihdossa.
Lähteminen oli ihana juttu nuorille ja samalla todella antoisaa ja jännittävää.
– Se oli ihan hirveää, kun he läksivät, sitä itkemisen määrää puolin ja toisin. Silti kaikki vaihdosta palaavat kertovat aina, että se oli ”heidän elämän paras vuosi”.
Matkojen järjestäminen voimistelu- ja tanssijoukkueille on iso rutistus, kun 30-henkinen ryhmä lähtee New Yorkin kautta koulun vieraaksi, perhemajoituksiin ja esiintymään. – Varainkeruu on iso asia, nämä ovat suhteellisen kalliita matkoja, jotka halutaan tehdä kaikille mahdolliseksi.
Jaana tekee varainkeruutyötä siinä mitä muutkin, kisaruokaa 700:lle hengelle yhdessä tyttöjen vanhempien kanssa sekä kisabuffettien järjestämistä. Liki hengästyttävää, vaikka itse ei olekaan voimisteluareenalla.

KOTONA VOI MYÖS VAIN OLLA
Mika Helle tapaa työssään niin paljon ihmisiä ja asiakkaita, että päivän töistä tulee sosiaalisuustinki täyteen. – Nautin todella paljon ihan siitä, että saa ihan vain olla. Olin TPS:n juniorijääkiekossa vahvasti mukana aika monta vuotta. Ne olivat kivoja, yhteisöllisiä vuosia. Sen jälkeen tuli vähän tyhjiö. Mutta sitten on tullutkin aikaa itselle, vähän on aloiteltu golfia. Mika Helle on tehnyt töitä vakuutusalalla jo yli kolmisenkymmentä vuotta. Vuosien myötä toimenkuva on muuttunut, nyt se on Lähi Tapiolassa yritysvakuuttamisessa suurten yritysten puolella asiakkuusjohtajana.
– Koko elämäni olen myynyt jotain, ensin bensaa Meri-Shellillä Naantalissa, sitten autoja ja nyt vakuutuksia.

MYYNTITYÖ VAATII TIETYN LUONTEEN.
– Myyjäksi osittain myös synnytään samaan hengenvetoon en kuitenkaan yhtään väheksy koulunpenkiltä saatuja oppeja vaan enemmänkin molemmat täydentävät toisiaan näin väittäisin, mutta tämä on toki vain minun mielipiteeni, Mika sanoo diplomaattisesti.
– Tilanneherkkyys on sitä, mitä vaaditaan. Toki monen muunkin asian pitää loksahtaa paikoilleen.
Myynnissä tarvitaan myös motivaatiota ja halua tehdä kauppaa, kaupannälkää.
– Se voi olla sama asia kuin motivaatio, ainakin pitää sen sisällään.

”KERKIÄVÄISTÄ SAKKIA ILTAKYLÄSSÄ”
Jaana ja Mika Helteellä on seuraavaksi edessä 37. hääpäivä, toki vähän pitempään on seurusteltu. Eivät olleet ihan ensitreffit alttarilla. Elämässä on vauhtia kun neljä lastenlasta, kaksi kolme ja kaksi kuusivuotiasta, tulevat kylään.
– Aika kerkiäväistä sakkia he ovat. Muksut ovat pitäneet meidät vauhdissa ja vireessä, nyt lapsenlapset.
Jaana pohtii, että on myös terveellistä, että on omat harrastukset ja omia asioita, eikä kaikki pyöri vain puolison ympärillä. Erityisiä parisuhdestrategioita ei ole tarvittu.
– Jaana on äärettömän hyvä ruuanlaittaja, Mika mainitsee.
Jaana myöntääkin, että rakastaa italialaista ruokaa ja pastaa. Myös Jaana ja Mika osaavat puhua ristikkäin ja päällekkäin, kun päästään vauhtiin. Mika pohtii, että Jaanan paras puoli on oikeasti olla keittiössä. Molempia tarvitaan:
– Olet hyvä siivoamaan minun jälkiäni, joskus liiankin hyvä Yritän olla järjestelmällinen mitä en välttämättä ole. Mutta otan purkkeja valmiiksi ja kun käännän selkäni, niin ne on laitettu pois, Jaana nauraa. 
– En oikein pysty olemaan aloillani, täytyy tehdä jotain, Mika myöntää.
– Ollaan vähän sellaisia hättäsiä ihmisiä. Joillakin lähteminenkin kestää ja kestää. Mutta kun me lähdemme liikkeelle, niin ennen kuin ehtii kissaa sanoa, niin ollaan autossa, Jaana kuittaa.

SEURAAVA SAARELAISKAVERI
Seuraavaksi kurkistetaan Mika Helteen pitkäaikaisen asiakkaan kotiin. Siellä keskipisteenä on nyt taaperoikäinen lapsi. Tuttavuus on syntynyt työn kautta.

TEKSTI JA KUVA: SINI SILVÁN