Hirvensalon arboretum sai viisi uutta puuntainta

06.06.2019

Wäinö Aaltosen koululta nauhamaisesti alkavaan arboretumiin istutettiin toukokuussa viisi uutta puuta. Hirvensalo-seuran aloittama Suomi 100 Arboretum tähtää sataan puuhun.

Hirvensalon Arboretum eli puulajipuisto on yksi monista Suomen satavuotisjuhlavuotena aloitetuista projekteista. Ensimmäinen puu, Tammi, istutettiin jo lumen ehdittyä maahan loppuvuodesta 2017. Seuraavana vuonna puisto sai toisen puunsa.

Viime syksynä Hirvensalo-seura oli Turkuseuran vieraana ja vierailu poiki kiinnostusta projektille. Toukokuun alussa arboretumiin istutetiin viisi uutta puuta, joista kolme oli Turun eri kaupunginosayhdistysten lahjoittamia. Keskikaupunkiseura Tälpual Jokke Ry istutti puistolehmuksen.

– Tälpual Jokke on kolmannen kaupunginosan yhdistys. Hirvensalo-Seura on aktiivinen toiminnassaan ja perustanut tällaisen paikan. He pyysivät kaupunginosaseuroja mukaan nimikkopuullaan. Kolmannella kaupunginosalla se on tämä puistolehmus, puheenjohtaja Henrik Carlstedt lapion varresta kertoo.

Pelkästään puun hankinnasta saatiin jo aikaiseksi mainio tarina.

– Kysyin kauppapuutarhan keskusneidiltä, löytyykö heiltä puistolehmusta. Hän taas kysyi minulta, onko se sisä- vai ulkokasvi, rahastonhoitaja Annukka Leppänen-Turkula nauraa.

VALEAKAASIAN KOLMAS ELÄMÄ
Hirvensalolainen Seppo Röntynen istutti valeakaasian, jolla on varsin pitkä tarina. Mies nappasi viisitoista vuotta sitten Slovakian pääkaupungista Bratislavasta mukaansa valeakaasian herneenpalkoa muistuttavan hedelmän.

– Laitoin sen sitten päähänpistosta itämään johonkin purkkiin, vaikka en edes tiennyt mikä se on. Kävin Ruissalossa Arno Kasvilta kysymässä sitten mikä kasvi on kyseessä, Röntynen nauraa.

Hän istutti valeakaasian omalle tontilleen metsään, mutta puu ei menestynyt.

– Kasvu oli vähän sitä sun tätä. Ensimmäisenä talvena rusakko söi sen juuresta poikki. Puu kuitenkin selvisi ja toisena talvena sen päälle putosi katolta lumet ja taimi katkesi. Tämä sai täällä nyt kolmannen elämän.

Röntynen kuvailee puuntaintaan myöhäisherännäiseksi. Muut puut kun ovat jo lehdessä, ennen kuin valeakaasia vasta heräilee kevääseen.

– Meinasin sen jo kerran laittaa roskiinkin, kun ei se näyttänyt enää elon merkkejä. Sitten asia kuitenkin unohtui ja kun seuraavaksi muistin mennä sitä katsomaan, oli oksissa jo silmuja, Röntynen nauraa.

KALMIN KIRSIKKAA
Puiden istuttamisessa on Hirvensalo-seuran puheenjohtajan Niko Aaltosen mukaan aina tiettyä symboliikkaa.

– Yksi näkökulma on tietysti ilmastonmuutos ja sen huomioiminen. Puita istutetaan myös vaikka perhejuhlien tai -tapahtumien johdosta. Tässä on myös kilometrin säteellä monta koulua ja päiväkotia, jotka voivat hyödyntää arboretumia opetuksessaan.

Aaltonen alleviivaa myös arboretumin esteettömyyttä. Tavallisesti ne istutetaan hänen mukaansa vaikeasti päästäviin paikkoihin. Hirvensalossa arboretum kulkee nauhamaisesti Wäinö Aaltosen koululta kohti Haarlan koulua kevyenliikenteen väylän varrella.

Yksi juuri istutetuista puista on hapankirsikka, Hirvensalon nimikkopuu, jonka ovat lahjoittaneet Sipsaloa kunnostavat Juha ja Tiina Varis. Sipsalon maatilalla Maanpäässä toimi 1750-luvulta alkaen kasvitieteilijä Pehr Kalmin perustama koepuutarha, jossa hän viljeli eri puolilta maailmaa saamiaan kasveja.

– Olemme hyvin vakuuttuneita, että tämä kyseinen laji on juuri Kalmin istutuksista lähtöisin. Hirvensalossa on monessa kantatalossa kirsikkapuisto. Esimerkiksi Syvälahdessa on 1700-luvun lopulla isojakokarttaan merkittynä kirsikkatarha, kertoo arboretumidean isä Markku Hyvönen.

Toukokuussa 2019 istutettiin arboretumiin puistolehmus, tervaleppä, rusokirsikka, hapankirsikka sekä valeakaasia.

Mikäli sinä olet kiinnostunut puun lahjoittamisesta arboretumiin, ota yhteys Hirvensalo-seuran Jani Eteläkoskeen tai Niko Aaltoseen.

TEKSTI JA KUVA: TIMO NÄRÄ