Huudi – Kultasepän rinnakkaistodellisuus

13.09.2018

Valitettavasti monikaan ei taida olla päässyt käymään Hirvensalossa sijaitsevassa Huudi Centrum Finlandissa. Kultaseppä Petri Ruususen Huudi-museo hurmaa kävijänsä kokonaisvaltaisella ällistyksellä ja ihastuksella, sekä skodeismilla.

Vuonna 2012 Maininki pääsi vilkaisemaan Petri Ruususen piharakennukseen. Mestari esitteli tekeleitään silinterihatussa ja tummissa laseissa. Kuusi vuotta myöhemmin oli Huudi-museossa taiteiden yönä avoimet ovet ja Ruusunen jälleen esittelemässä teoksia.
Lasit ovat edelleen tummat, mutta kevytrakenteisemmat. Päässä miehellä on jalometallinen kypärä, jossa on ranskankielinen lause. Suomennettuna se kuuluu ”Tämä kruunu on aikoinaan kuulunut Rantuan kuninkaalle”.
Juuri tästä on kyse Ruususen taiteessa, skodeismissa.
– Se ei ole dadaismia tai surrealismia. Skodeismi on faktan ja fiktion välissä oleva kapea tila. Taiteeseen sotketaan mukaan luonnontieteitä, fysiikkaa ja sen sellaista. Sillä tavoin kokonaisuudesta tulee ikään kuin illuusio, Ruusunen avaa.
Ruusunen näyttää tulostetta, jossa on ote tietosanakirjasta. Sen mukaan skodeismi on 2000-luvun alussa Suomen Huudi-museossa kehittynyt taiteensuunta. Skodeistisen taiteen peruselementtejä ovat objekti ja objektin vakavahenkinen kirjallinen tai oraalinen presentaatio. Skodeistinen teos muodostaa vahvan vuorovaikutuksen tieteen ja taiteen välille.

KAASULASKEUMA
Taiteilijan presentaatiot ovat väkeviä. Fakta ja fiktio sekoittuu kauniiden ja erikoisten esineiden keskellä. Moni esineistä onkin muutakin kuin vain staattinen patsas. Esineet liikkuvat, soivat tai tekevät jotain. Kaikelle on olemassa jokin skodeistinen tarkoitus. Kaiken takana on huudi.
– Huudi on alkuaine, jonka keksin jo 70-luvulla kansakoulussa. Olin maalivahtina ja meillä oli niin hyvä tiimi, ettei minun tarvinnut tehdä mitään. Silloin kekkasin huudin. Huudi on kaasumuodossa oleva planeetta, joka ohi kulkiessaan jätti ilmakehäämme kaasulaskeuman.
Kaasulaskeumaa alkoi Ruususen mukaan tutkia tohtori Peter Ossian Gudu tutkimusryhmineen. Huudilla on ominaispaino ja taitekerroin, mutta se ei ole jaksollisessa alkuaineluettelossa.
– Siihen sitä ei ole hyväksytty. Jotkut tiedeakatemiat laittavat jostain syystä hanttiin, Ruusunen pohtii.

HUUDIKULTTUURI
Huudin mukana tuli huudikulttuuri, jota Petri Ruusunen alter egoineen luotsaa.
– Minulle huudi ilmentyy Teknik Svopada Yhtiöiden tekeminä tutkimuslaitteina, joita tohtori Gudu ja muut käyttivät vuosisadan alussa. Yhtiö laajeni myös moottoripyörävalmistajaksi ja teki kaiken näköisiä filosofisia tutkimus- ja mittalaitteistoja, valaisimia ja kaikenlaista.
Huudi Centrum Finlandin käynnistämisen aikoihin Suomessa ei oltu vielä kuultu käsitteestä steampunk. Stempunk yhdistelee 1800luvun höyrykoneaikakautta ja viktoriaanista Britanniaa nykyaikaisiin trendeihin ja on omansa lainen muoti- ja muotoilusuuntaus.
– Tänä päivänä moni käsittää, että tämä on steampunkia. Minulle nämä ovat Peter Ossian Gudun ja Teknik Svopadan aikaansaannoksia ja minun rinnakkaistodellisuuteni.

SUURIA KORUJA
Vuosikymmenten kokemus kultasepän työstä näkyy taideteoksissa, moottoripyörissä ja teknillis-taiteellisissa mittalaitteissa. Yksityiskohtien määrä varsinkin moottoripyörissä on huikaiseva.
– Olen elättänyt itseni 30 vuotta kultaseppänä tekemällä yksittäiskappaleita. Olen piirtänyt paljon ja viilannut ja vasaroinut vielä enemmän. Nämä teokset taas ovat kuin suuria koruja. Pääsen isossa mittakaavassa toteuttamaan tällaista aika villiäkin taidetta. Ne tukevat toisiaan valtavasti.
Skodeismin huomaa parhaiten Ruususen esitellessä taidettaan. Museoksi yhdeksi päiväksi muuttuneessa verstaassa on esillä muun muassa Suomen ruhtinaan käädyt, avaruuskello joka ei mittaa aikaa ja gudumetri, joka analysoi aika-avaruuden kaarevuutta suhteessa mittalaitteen punnuksen massan käänteiseen neliöön. Vähemmästäkin putoaa kärryiltä, mutta viihtyy, vaikkei kaikkea ymmärtäisikään.
Parhainta antia Ruususen skodeismissa on juuri se kokonaisuus itse. Kun mies vaahtoaa rotaatiospektrofotomeristä, kaasujen valoabsorption mittaamiseen valmistetusta laitteesta, fakta ja fiktio sekoittuvat ja katsojat ällistyvät. Kaiken lisäksi laitteet, moottoripyörät, vekottimet ja taide-esineet ovat valtavan monimuotoisia ja silmää hiveleviä.

TOIVEISSA MUSEO

Ensi vuonna taiteiden yön aikaan ei Ruususen mukaan todennäköisesti Huudi Centrum Finland ole auki yleisölle. Mestari suunnitteli suuntaavansa itse taiteiden yöhön. Aiemmin ei avoimia ovia ole ollut. Tällä kertaa asiasta ei hiiskuttu valtavasti ja vieraskirjassa oli silti yli sata nimeä.
– Ajattelin ensin tekeväni Facebookiin tapahtumasivun. Sitten päätin, etten halua paikalle liikaa väkeä.
Kävijöiden kannalta asia olikin parempi. Taiteeseen pääsi tutustumaan lähemmin ja skodeistisia esitelmiä sai kuulla rauhassa. Seuraava avointen ovien päivä ei ole tiedossa. Ehkä sellaista ei edes tule.
– Haaveenani olisi saada kesän ajaksi keskustaan jonkinlainen pop up -museo. Kesä-elokuussa parisataa neliötä tilaa ja kaikki nämä siellä esillä. En siitä välttämättä vaatisi edes rahaa. Kunhan tietäisivät, että tuo on se kylähullu ja that’s it.

Ruususen moottoripyöriin, taiteeseen, tieteeseen ja huudiin pääsee tutustumaan lähemmin osoitteessa www.petriruusunen.fi

TEKSTI JA KUVAT: TIMO NÄRÄ