Jänessaaren maisemissa

17.03.2016

Entinen työkaveri vinkkasi Anne Syvälahdelle ja Petri Hörkölle kuusi vuotta sitten, että Hirvensalossa on aivan "teidän näköisenne" paikka. Perhe asui Katariinassa ja mitään muutoaikeita ei edes ollut. –Hän mainitsi Jänessaaren ja samana päivänä ajoin tänne. Vuosi kuitenkin ensin kului ennen kuin tänne muutettiin. Perhe rakensi toisen, uuden talon tähän lähelle. (Entisten asukkaiden tarinasta vinkkinä marraskuun 2013 Maininki –lehden juttu Tarja ja Jouko Peltoniemestä). Anne kuvailee, että ihastus taloon oli intuitiivinen: tämä se on. - Olemme kyllä tykänneet asua.  

Eikä ihme. Puutalo on korkealla jyrkässä rinteessä ja sen lukuisista ikkunoista avautuu merimaisema, vastarannalla häämöttää Ruissalo. Iltamaisemassa ohi lipuvat ruotsinlaivat. -Jotenkin meri on ollut meille niin tärkeä. Jo silloin, kun asuttiin muualla, käytiin aina Hirvensalossa ja Kakskerrassa, Satavassa uitiin Ekvallan rannassa. Metsällä ja merellä on samanlainen rauhoittava vaikutus.

Puiden hakkuu käy hyvästä treenistä

–Ajattelimme aiemmin, että emme ole omakotitaloihmisiä. Ensimmäinen talvi olikin totuttelemista, kun taloa piti lämmittää puilla. Nyt Petri Hörkkö ottaa puiden hakkaamisen eränä urheilua: sunnuntaina voi hakata seuraavan viikon puut valmiiksi. Omakotiasumisen etuina oli myös se, että musiikkiluokkalaiset Taika ja Onni voivat rauhassa soittaa pianoa. Täällä on todella kiva naapuriyhteisö. Yhdessä nostetaan ja lasketaan laituri veteen ja kokoonnutaan juhannuksena rantaan. Ei ole siis tarvetta lähteä mökkeilemään.

Lehtori ja lehtori

Anne ja Petri ovat opettajapariskunta, jotka klassisesti löysivät toisensa viereisten työpöytien äärestä. Yhteistä on myös juurissa. Molemmat ovat ehtineet käydä syntymässä vähän kauempana, Anne Jyväskylässä, josta muutti vuoden ikäisenä Turkuun ja Ispoisiin. Petrin passissa syntymäpaikka on Ilomantsi. Petrin isän juuret ovat Karjalan kannakselta, josta oli lähdettävä evakkoon ja äiti oli syntyjään turkulainen. Isällä oli opettajan pesti Pohjois-Karjalassa, kun Petri syntyi. Kun Petri oli nelivuotias, perhe muutti Turkuun. –Muistivälähdyksiä on, Petri nauraa Ilomantsin ajoista. –Olen sängyn alla ja syön salaa pelliltä hakemaani kohoamassa ollutta pullaa. 

Yhteistä sekin, että myös Annen isä teki pitkän uran opettajana.

Omaa uraa etsimässä

Anne Syvälahti ehti ensin opiskella ekonomiksi ja istua pankissa kesätöissä. Sitten psykologia alkoi kiinnostaa vääjäämättä. - Tuli hurjasti opintoja, onneksi jaksoin. Ekonomiopinnoista oli myös hyötyä monissa asioissa, mutta tämä on se omin ala.

Anne opettaa Turun ammattikorkeakoulussa psykologiaa ja opettaa tulevia sosionomeja. –Välissä olin myös lähes yhdeksän vuotta koulupsykologina.

Lehtorin työn lisäksi hän toimii myös sivutoimisesti psykoterapeuttina. Siinä hänen erityisosaamistaan on käyttää mindfulnessia. Hän hyödyntää sitä sekä psykoterapiassa että muussa opetuksessa. Mindfulnessissa idea on keskittyä ja aistia asioita juuri siinä hetkessä, joka on käsillä, ja rauhoittaa mielestä muut asiat ja ajatukset. –Esimerkiksi, kun asiakas tulee ja voi olla kiihtyneessä mielentilassa, niin voidaan käyttää viisi minuuttia hengityksen havainnointiin ja rauhoittamiseen.

Tällainen kehon tarkkailu on tutkimusten mukaan myös hyvä työhyvinvoinnin menetelmä. Menetelmä toimii myös opetuksessa. –Jos opiskelijaryhmä on levottoman oloinen, jo kolmen minuutin harjoituksella voidaan saada opiskelijat rauhoittumaan.

Mutta se, mikä on Anne Syvälahden sydäntä lähinnä, on nia-tanssi, jota hän ohjaa kolmena iltana viikossa. Laji on 1980-luvun alun fuusiolaji. Anne kertoo, että aerobicin kulta-aikaan alettiin kehitellä lajia, johon yhdisteltiin eri asioita. Nia-tanssi perustuu luonnolliseen liikkeeseen, tanssijat ovat paljain jaloin. Tanssiin yhdistyy elementtejä itämaisista kamppailulajeista. Tanssiin rakennetaan koreografia ja musiikilla on siinä suuri merkitys. Nia-tanssi on pitänyt pintansa jo pitkään ja erityisesti sitä harrastetaan Suomessa Turun ja Oulun seudulla. Petri Hörkkö toimii Turun ammatti-instituutissa Lemminkäisenkadulla hotellipalvelun lehtorina. Opettamisen pohjana on kokemus: hän toimi Turun ja lähialueen hotelleissa vastaanottotehtävissä ennen kuin alkoi opettaa. Nyt vastuuta on tiimivastaavan tehtävissä omalla koulutusalalla.

Onni ja Taika ovat pariskunnan yhteisiä lapsia. Lisäksi perheeseen kuuluu 21-vuotias Henna, joka opiskelee arkeologiaa. Petri kertoo, että Henna oli vuoden Australiassa vaihto-oppilaana. Kun hän sen jälkeen päätti lähteä Skotlantiin opiskelemaan arkeologiaa, tuntui Edinburgh olevan jo ihan ”vieressä”. –On ihana asia, kun löytää oman alansa, Anne Syvälahti sanoo. Opettajina ja omastakin kokemuksesta Anne ja Petri tietävät, ettei oma ala helposti löydy.

Yksi tärkeä puolalaiskaveri

Mutta yhtä perheenjäsentä ei pidä unohtaa. Robby on 2-vuotias Australian labradoodlekoira. Ja ihmeelliseksi hänet tekee se, että laji on erittäin allergiaystävällinen. Koira-allergikkoperhe kävi ensin tutustumassa lajin edustajaan Hangossa. –En saanut oireita, vaikka siellä oli neljä koiraa, Anne muistelee. Robby haettiin Suomeen Puolan Gdyniasta. Ja ratkaisu on osoittautunut loistavaksi. -Emme tarvitse allergialääkkeitä. Onni on voinut luopua astmalääkkeistään ja Taikan koira-allergiatasot ovat jopa madaltuneet, Anne kertoo. Hirvensalo sopii myös Robbylle. -Metsä on ihan vieressä.

Seuraavat saarelaiskaverit

Seuraaviin saarelaisiin Petrillä ja Annella on ystävyyssuhde jo yli 15 vuoden takaa. Anne kuvaa pariskuntaa ihaniksi ihmisiksi. Perheellä on oma yritys, jossa valmistetaan niin laboratorioissa käytettäviä tarvikkeita kuin kauniita taide-esineitä. Materiaalina on lasi. -Harvoin olemme viime aikoina nähneet, mutta aina kun tapaamme, tunnelma on lämmin.

Teksti ja kuvat: Sini Silvan