Kyykäärme kyydissä

03.09.2020

Artikkelit

Kakskertalainen Britt-Marie Juup on puolustanut eläinten oikeuksia jo vuosikymmenet. Nyt hän tarjoaa palveluitaan pihaansa epätoivotun vieraan saaneille.

Eläinten suojelu on Juupilla veressä. Isä ja isoisä olivat eläinystäviä ja esimerkin voimin on opittu jo nuorena tyttönä, miten esimerkiksi käärmeitä pihassa kohdeltiin.

– Meillä kyyt ovat aina saaneet elää. Olen saanut monesti olla mukana, kun isä pyydysti niitä pihasta ja kantoi kauemmas. Oppinut kädestä pitäen sen, että näinhän niitä  kuuluu kohdella, varoa ja arvostaa. 

Kesäaikaan ei juostu paljain jaloin metsissä, vaan käytettiin saappaita. Jos poimittiin sieniä tai marjoja, katsotaan tarkasti, mihin käsi työnnetään.

Myös Kakskerran VPK:n aktiivina Juup on saanut oppia hälytysosastolaisilta miten käsitellä käärmeitä ja poistaa niitä asuintiloista.

– Palokunnassa opin itse käsittelemään niitä. Toki leikkikäärmeellä, mutta silti, Juup nauraa.

AJATUKSESTA TEOIKSI

Sosiaalisessa mediassa usein keväisin näkee kuvia kyistä, jotka ovat nousseet pesistään aurinkoon lämmittelemään. Kommentointia on suuntaan ja toiseen.

– Usein kirjoitetaan, että hyi ja yäk ja lapio esiin. Monen mielestä pään irti lyöminen on ainoa vaihtoehto. Mietin, olisiko olemassa jokin toinen tapa.

Juup halusi viljellä ajatusta että on olemassa vaihtoehto kyyn hävittämiselle. Samalla voisi tarjota informaatiota ja asennekasvatusta siihen, että käärme kuuluu Suomen luontoon.

– Totesin, että minullahan on toiminimi, katsotaanpa tuleeko asiakkaita, hän nauraa. Toukokuun lopussa syntyi KYYTI ja tähän mennessä kyitä on siirretty pihoilta jo viisi kappaletta.

– Puheluiden määrä on ollut yllättävä. Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita ja on haluttu hakea vaihtoehto tappamiselle.

PYYDYSTYSTÄ JA NEUVONTAA

Useimmiten kyy jää pyydystämättä, koska se ehtii luikerrella karkuun ennen kuin Juup pääsee paikalle.

– Jos lähden heti liikkelle, on mahdollisuus vielä olemassa. Kun kyyn näkee aamupäivästä, se usein on aika aloillaan pitkään ja pyydystäminen on mahdollista.

Pyydystyspalvelun lisäksi tarjolla on neuvontaa ja koulutusta, mikäli paikalle saapuessa ei käärmettä enää näkyisi. Myös puhelimitse neuvoja saa kysyttäessä.

Pyydystetty käärme kuljetetaan paikkaan, jossa sillä on otolliset olosuhteet, ruokaa, pesäkoloja sekä vettä. Lähistöllä ei myöskään ole asutusta, joten pihasta toiseen luikertelija ei päädy.

– Kyy tykkää kangasmetsästä, jossa on kallioista tai kivilohkareista, joista se löytää talvehtimispesänsä. Se syö myyriä ja hiiriä, joten jos pelto on lähellä, aina parempi.

SYKSYLLÄ EI ENÄÄ SIIRTOJA

Kyyn pyydystys tapahtuu kotikonstein pehmeällä harjalla ja ämpärillä.

– Käärmettä lähestytään varoen ja viedään ämpäri lähelle kumolleen. Sitten pyyhkäistään hellävaroen käärme kohti ämpäriä ja usein se sujahtaa sinne jo itsestään. Sitten ämpäri pystyyn, rei'itetty kansi päälle ja kuljetus uuteen paikkaan heti, Juup neuvoo.

Kyyllä ei ole luontaisia vihollisia ja siksi sille ei ole kehittynyt kovin vahvaa nahkaa tai luustoa ja se vahingoittuu helposti. Juup on itse siirtymässä matelijapihdeistä pelkkiin hellävaraisiin matelijakoukkuihin.

Käärmeensiirto ei kuitenkaan enää syyskuun puolella ole suositeltavaa.

– Vastuuntuntoiset kyynsiirtäjät eivät enää ryhdy puuhaan elokuun jälkeen. Vaikka kyitä näkeekin syysja lokakuussakin, ne tulevat useimmiten vain päiväksi paistattelemaan
aurinkoon talvehtimispesästään ja pyrkivät yöksi jälleen pesän lämpöön.

Jos käärmeen siirtää syksyllä, ei se välttämättä löydä enää uutta pesäpaikkaa ja sen selviytyminen on epävarmaa.

EI AIHETTA PELKOON

Vaikka myrkkykäärmettä moni pelkää, sanoo Juup pelon olevan turhaa.

– Kunnioittaa sitä pitää, onhan se myrkyllinen. Kyyhän ei halua mitään muuta kuin pysyä mahdollisimman kaukana ihmisestä. Jos se vain ehtii huomaamaan ihmisen
ajoissa, pakoonhan se menee. Yllätettynä tai uhattuna se vasta puree.

Ihmistä kyy ei hänen mukaansa vaani. Harvemmin edes tulee kohti.

– Eihän mikään käärme Suomessa pyydystä ihmistä tai käytä ihmistä ravinnokseen, Juup nauraa.

Kyystä on pihamaalla sen sijaan hyötyä ihmiselle.

– Se syö hiiriä ja myyriä, jotka ovat punkkien isäntäeläiminä. Käärme on yksi lenkki pitämässä luonnon tasapainoa yllä. Siksi jokainen käärme on
pelastamisen arvoinen.

KYYTI palvelee noin 50 km sääteellä Turun keskustasta. Onnistuneesta pyydystyksestä veloitetaan 20€ sekä kilometrikulut. Epäonnistuneesta pyydystyksestä 10€ ja kilometrikulut ja silloin Juup myös opastaa miten kyitä voi itse pyydystää harjan ja ämpärin avulla.

Puh 0409371023, brittmarie.juup@gmail.com sekä www.facebook.com/KYYKYYTI

TEKSTI JA KUVA: TIMO NÄRÄ