Matti Rag Paananen ja Hirvensalon soundtrack

22.11.2018

Koko vuosi 2018 Mainingissa muistellaan ja kaivellaan vanhoja juttuja. Tällä kertaa syytä juttuun on myös tuore Vuoden Kulttuuriturkulaisuus. Ja onhan haastateltava itsekin sen verran mielenkiintoinen tuttavuus, että juttua olisi vaikka useampaan artikkeliin.

Matti Rag Paanaselle Hirvensalo on tuttu jo niiltä ajoin, kun saareen pääsi veneetön vain kapulalossilla.
– Nykyinen kotitaloni on äitini puolelta mummulani. Silloin 1940-luvulla kävin täällä paljon. Tästä meni ohi hiekkatie, mäkeä alas kohti Majakkarantaa oli vain peltoa ja tuossa yläpuolella navetta, missä oli lehmiä ja kanoja. Vanhan pyykkilaiturin kohdalta meni Korppolaismäkeen kapulalossi, Paananen virnistää.
Ajat ovat totisesti muuttuneet. Asvalttitietä huristaa Paanasen kodin ohi bussi ja vanhan talon perustukset tärisevät.
– Kun Karjalan evakot tulivat, oli mummun pakkomyytävä tilat. Hintaa en ole koskaan kuullut, mutta hyvä että edes nämä pari taloa tähän jäivät.
Paanasten asuttama hirsitalo on rakennettu vuonna 1860. Viereinen torppa on 60 vuotta nuorempi, mutta lautatalona huonokuntoisempi. Paananen muutti vanhempiensa mukana pois Turusta nuorena. Paluu Turkuun ja Hirvensaloon tapahtui syksyllä 1968, 50 vuotta sitten.
– Ihan totta muuten, viisikymmentä vuotta. Emme ole edes huomanneet ajatella asiaa. Meillä on lokakuussa hääpäivä ja olemme olleet naimisissa 55 vuotta. Olemme puhuneet vain siitä ja tämä hieno etappi on jäänyt vähemmälle muistille, Paanasen vaimo Ammi sanoo.

VUODEN 2018 KULTTUURITURKULAINEN
Kulttuurin monitoimijana tunnettu Paananen on tehnyt pitkän uran säveltäjänä, sovittajana ja pianistina. Hänet tunnetaan myös maalarina, runoilijana ja kirjailijana. Hän on myös Vuoden Kulttuuriturkulainen -palkinnon ideoitsija.
– Asuimme aikanaan Afrikassa kolme talvea ja meidän apupoikamme istutti meille sinne puun. Se oli ihan tavallinen puu vain. Kuuluin sitten Turkuseuraan ja keksin, että kun minulla on Afrikassa puu, niin eikös olisi kiva että valittaisiin kerran vuodessa jokin turkulainen ja istutettaisiin hänelle puu myös.
Ehdotus meni läpi ja vuonna 2006 Samppalinnan puistoon istutettiin ensimmäinen Vuoden Kulttuuriturkulaisen puu runoilija Seppo Lahtisen nimikyltillä varustettuna. Kahdentoista aiemmin valitun Vuoden Kulttuuriturkulaisen joukkoon mahtuu tuttuja nimiä, kuten Mikko Kouki, Reijo Mäki, Matti Salminen ja Karita Mattila. Matti Paananen on kolmastoista valittu.
– Jäin aikanani pois Turkuseurasta ja yllätyksekseni Hakulisen Ari soitti ja sanoi, että minut on valittu kun kerran koko jutun olen keksinytkin, Paananen nauraa vaatimattomasti.

PUOLIVAHINGOSSA MAALARIKSI
Työteliäs taiteilija on saanut paljon aikaiseksi. Musiikki on ollut hänen mukanaan jo pienestä pitäen, mutta maalaamiseen hän tutustui vasta 40 vuotta sitten.
– Tuttu taidegraafikko asui tuossa Wäinö Aaltosen kotitalossa ja olin hänellä kylässä. Hän oli saanut jostain öljyvärit lahjaksi ja sanoi, ettei hän tee niillä mitään. Ajattelin, että koetetaan mitä siitäkin sitten tulee.
Paanasen työskennellessä ammattisäveltäjänä rahat tulivat kausittain. Ajatuksena oli paikata säveltäjän kausittaisia tienestejä maalaamalla tauluja.
– Niistä on ollut apua tiukkoina hetkinä. Jos tulee oikein tiukka paikka, ettei ole rahaa ruokaan, voi aina viedä taulun ruokakauppaan ja kysyä saisiko sitä vastaan hiukan sapuskaa, taiteilija nauraa.
Hän kertoo myös ajelleensa kymmenisen vuotta autollaan ilmaisilla bensiineillä. Sillan takana olevan huoltoaseman omistaja piti hänen tauluistaan ja vaihtokauppana Paananen sai polttoainetta. Teoksia on valmistunut viidestä seitsemään sataan. Tarkkaa määrää ei taiteilija itse edes tiedä.

ENNÄTYSMIES
Jos maalattujen taulujen määrät ovat useita satoja, vie sävellysten määrä voiton helposti. Esimerkiksi Tuhannen ja yhden yön lauluja hän sävelsi 16 vuotta. Kappaleita on yhteensä 1001.
– Guinnessin ennätysten kirjaan maailman pisimpänä sävellyksenä pääsin sarjasävellykselläni Vuoden päivät, jossa on 365 osaa. Sävellysten kokonaismäärä lienee jossain puolentoista tuhannen tienoilla.
Kirjoja mies tuottaa myös sarjavauhtia. Viimeisin kirjasarja, Taide ja nerous, oli kymmenosainen. Jokainen niistä 300 sivuinen.
– Kirjakustantaja sanoi, että se on varmasti maailma pisin yhden ihmisen kirjoittama aforismiteos 3000 sivun mitallaan. Siinä on hienoja ajatuksia, joita ei ihmisille ole tullut mieleenkään aiemmin.
Esimerkkinä kirjailija antaa seuraavan. Askeleen kaari on pidempi kuin itse askel. Täten ihminen on kulkenut ilmassa koko ikänsä. Siinäpä hetkeksi pureskeltavaa.

INNOITTAJANA JO 55 VUOTTA
Paljon on siis jo tehty. Mutta paljon on vielä tekemättä. Tällä hetkellä Paananen säveltää 1900-luvun alun Suomalaisia runoja.
– Ne ovat sitten kurjia. Suomessa oli silloin tosi kurjat olot ja ne runot ovat niin suunnattoman synkkiä, että. Sen ajan elämä oli kyllä synkkää, mies nauraa.
Myös elämänkerta pitää saada valmiiksi. Paananen on kirjoittanut elämänkertaansa kohta viisisataa sivua ja on vasta vuodessa 1995. Tulossa on siis järkäle.
– Täytyy miettiä, että alkaako se kilpailemaan Jörn Donnerin Mammutin kanssa vai julkaisisiko sitä kahdessa tai kolmessa osassa.
Paanasen sävellyksiä on voinut kuulla muun muassa dokumenttielokuvissa ja TV-sarjoissa. Afrikassa säveltämänsä The Sounds Of Wild on selvä Afrikkalaisen elämänmenon soundtrack. Raitoja on nimetty eläinten ja paikkojen mukaan. Mikä sitten voisi olla Hirvensalon soundtrack?
– Sävelsin televisiodokumentin, josta tehtiin myös levy. Sen nimi on The Symphony Of Robinson Crusoe. Ensimmäinen osa siitä on sävelletty täällä kotona. Toinen osa on sävelletty Antiqualla, Karibianmerellä. Se ensimmäinen voisi hyvin olla Hirvensalon ääniraita.
Mistä innoitus kaikkeen sitten kumpuaa? Paananen miettii tovin ja tokaisee vaimoaan osoittaen.
– No hänestä tietysti! 

Matti Rag Paanasen ateljee ja koti Ragala on avoinna yleisölle joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina kello 12-16 osoitteessa Toijaistentie 16.

Hirvensalon soundtrackiksi Paanasen ehdottaman sävellyksen voit kuunnella esimerkiksi Spotifysta. Levyjä on myös myynnissä ateljeessa.


TEKSTI JA KUVA: TIMO NÄRÄ