Saaristoluonnon vankkumaton puolustaja

03.10.2019

Kakskertalaisten vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden tärkein viihtyvyystekijä on omakohtainen, välitön yhteys saaristoluontoon, kertoi vastavalittu vuoden kakskertalainen Markku Kalliomäki kiitospuheessaan kesäkuussa Kakskertapäivillä.

Toimiessaan Kakskertaseuran puheenjohtajana vuoden 2013 helmikuusta vuoden 2016 helmikuulle hän uupumatta vakuutti tätä saaria kaavoittaville virkamiehille ja poliittisille päättäjille, kun osa näistä pyrki muuttamaan saaristoamme esikaupunkimaiseksi lähiöksi.

Vakuuttelu on tuottanut tulosta: kaupunginhallituksen hyväksymä ja kaupunginvaltuuston käsittelyä odottava ehdotus Satava-Kakskerran osayleiskaavaksi on väestölisäykseltään maltillinen, jonka ”puitteissa Kakskerta voi säilyä ja kehittyä luonnoltaan vetovoimaisena asuinpaikkana”.

Osayleiskaavalla varaudutaan noin 3600 asukkaan yhdyskuntaan vuonna 2050, mikä merkitsee varautumista korkeintaan 2200 uuteen asukkaaseen.

Entisen Kakskerran kunnan kattavalla kaava-alueella on nykyisin noin 1400 asukasta sekä lisäksi noin 900 loma-asuntokiinteistöä.

Kylämäistä kehittämistä korostava kaavaehdotus mahdollistaa myös vapaa-ajan kiinteistön käyttötarkoituksen muuttamisen vakinaiseksi asunnoksi, mikäli tontilla on riittävä koko ja tieyhteys pelastus- ja paloautoille.

KAAVOITUKSESTA ELÄKEPÄIVIEN PUUHA

Markku Kalliomäen kiinnostus Turun kaupungin saarten maankäyttösuunnitelmiin heräsi vuonna 2005, kun hän suunnitteli paluumuuttoa Turkuun. Hän osallistui yleisötilaisuuteen, jossa esiteltiin Satavan ja Kakskerran saarien kaavoitussuunnitelmaa. Sen mukaan alueesta tulisi yli 10 000 asukkaan lähiö. Markku kummasteli suunnitelmia ja esitti eriävän mielipiteensä paikan päällä. Tilaisuuden jälkeen moni tuli kiittämään pidettyä puheenvuoroa ja samalla hänet toivotettiin tervetulleeksi Kakskertaseuran toimintaan.

Seura sai hänestä järjestötyössä kouliintuneen, ammattitaitoisen ja diplomaattisen vaikuttajan. Kakskertaseuran puheenjohtajana hän loi keskusteluyhteyden kaupungin virkamiehiin ja poliitikkoihin. Vaikuttaminen oli sekä virallista että epävirallisesta. Hän suosi vapaamuotoisia keskusteluja. Hän jaksoi puolustaa Kakskerran saaristoluonnon ainutlaatuisuutta yhtenä Turun vetovoimana.

LUONTOA JA IHMISTÄ EI PIDÄ EROTTAA

Linna, Tuomiokirkko ja läheinen Saaristo ovat niitä asioita, jotka tekevät Turun tunnetuksi maailmalla.

– Emme kyseenalaista Turun linnan ja tuomiokirkon säilyttämistä, miksi siis pilaisimme ainutlaatuisen saaristomme rakentamalla se täyteen, ihmettelee Markku.

Lähtökohtana tiiviissä kaavassa on ihmisen ja luonnon erittely, minkä vuoksi luontoa pyritään suojelemaan erillisenä pakettina, rajatulla alueella. Kaavoituksessa tämä näkyy mm. massiivisen, tiiviin rakentamisen suosimisena. Kaavoittaja ei toimistostaan näe kokonaisuutta samalla lailla kuin alueen asukkaat.

Kakskertalaisuudessa luonto ja ihminen ovat yhtä. Maltillinen, kylämäinen rakentaminen jättää tilaa sekä luonnolle että ihmiselle.

Entä tunteeko Markku nyt helpotusta kun osayleiskaavan aikaisemmasta väestömäärästä on tultu maltillisemmille lukemille?

– Vielä ei olla maalissa, vasta matkalla. Tämänhetkiseen tilaan on kuitenkin syytä olla tyytyväinen, hän vastaa diplomaattisesti.

ELÄKEPÄIVIKSI TURKUUN – JA KAKSKERTAAN

Markku Kalliomäen oma saarihistoria alkoi vuonna 1963, jolloin hän ensimmäisen kerran vieraili tulevan appiukkonsa mökillä jykevän Nunnavuoren juurella. Tuolla paikalla on nyt talviasuttava koti merenrantasaunoineen. Eläkepäivien alkaessa Kalliomäet jättivät pääkaupungin taakseen ja muuttivat takaisin Turkuun.

Rakennusinsinöörinä Markku suunnitteli uuden – talviasuttavan – asuinrakennuksen ja saunan vanhan mökin paikalle. Luonnosten pohjalta arkkitehti teki lopulliset piirustukset. Vakituinen asunto siitä tuli vuonna 2012 sen jälkeen kun käyttötarkoituksen muutosluvasta oli aikansa käyty byrokraattista vääntöä. Nyt se on pariskunnan Kakskerran koti.

– Vuodesta 2006 lähtien meillä on ollut paritaloasunto Hirvensalossa. Se meillä on edelleen kaupunkiasuntona ja kakkoskotina.

Markku on tyytyväinen appiukkonsa tontinvalintaan: pohjoisrinteeseen paistaa iltaaurinko. Sisällä ei ole menneiden kesien helteilläkään tarvinnut kärsiä päivänpaahteesta eikä peittää suurista ikkunoista avautuvaa maisemaa sälekaihtimilla. Keväällä – heti jäiden lähdettyä Kirkkosalmesta saa kuhaa ja ahventa – enemmän kuin jaksaa syödä.

Omasta laiturista on helppo lähteä myös muualle saaristoon. Soutuveneellä ja perätuupparilla reviiri jäi aika pieneksi, joten viisi vuotta sitten, Markku hankki hiukan isomman ja nopeamman moottoriveneen. Lukuisilla veneretkillä on saaristomeren alue laajalti tullut tutuksi.

– Eniten olen nauttinut veneilystä yhdessä Uudessa Seelannissa asuvan tyttäreni ja hänen miehensä kanssa, kun nämä kesäisin saapuvat kuukaudeksi luoksemme Kakskertaan.

Kakskerran yhteisöllisyyttä Markku arvostaa. Eri yhdistyksillä on tehtävänsä ja paikkansa. Kakskertapäivät ovat paikallisten yhdistysten yhteistyön tulos.

– Erilaisuus, vapaa keskustelu ja yhdessä toimiminen luovat rikkautta ja lisäävät yhteisymmärrystä. Terve yhteisöllisyys hyväksyy erilaisuuden, pohtii Markku.

Aktiivinen yhdistystoiminta kotiseutunsa hyväksi vaatii aikaa, mutta vastineeksi saa virkistystä ja uusia ystäviä.

TEKSTI KUVA: VIRVE MYLLYMÄKI