Saarten koulujen konkari unelmatyössään

05.12.2019

– Oleks sää se rehtori? kysyy ekaluokkalainen mutkattomasti. Saatuaan myöntävän vastauksen oppilas toteaa: ”Ai mää luulin, ett’ se on poika”!

Lasten aitous ja välittömyys on rehtori Minna Kirkkolan mielestä yksi koulutyön parhaimpia puolia. Hänellä on kokemusta Hirvensalon koulumaailmasta kolmelta vuosikymmeneltä. Syvälahtea lukuun ottamatta hän on opettanut kaikissa Hirvensalon kouluissa.

Opettajaura alkoi 1980-luvun lopulla Wäinö Aaltosen koulusta Antti ja Pirkko Lehtisen aikana. Ura jatkui 1990-luvun lopulla Särkilahden koulussa silloisen johtajaopettajan Osmo Lindroosin työn jatkajana. Haarlan koulu valmistui vuonna 2005 ja ennen Särkilahden oppilaiden siirtymistä Haarlaan vuonna 2007 Minna oli koulunjohtajana sekä Haarlassa että Särkilahdessa. Rehtorina hän on ollut vuodesta 2010.

PERINTEITÄ JA UUTTA SOPIVASSA SUHTEESSA

Haarlan koulu on peruskoulu – hyvässä mielessä. Koulu painottuu perusasioihin: äidinkieleen, matematiikkaan ja hyviin tapoihin, millä pärjää pitkälle elämässä. Luokkakoko on 18 – 25 oppilasta. Oppitunnit ovat 45 minuuttia ja välitunti 15 minuuttia. Iso, metsäinen piha tarjoaa tekemistä ja ”välkkiskouluttajat” leikittävät pienempiä oppilaita. Pelivälineiden hankintaan on osallistunut myös koulun aktiivinen vanhempainyhdistys.

Uusi opetussuunnitelma painottaa aktiivista tekemistä, toiminnallisuutta. Luokkahuoneissa on perinteiset pulpetit, mutta enää oppilaita ei istuteta koko tuntia paikoillaan. Digitaalisuus on koulun arkipäivää. Neljännestä luokasta ylöspäin oppilailla on käytössään – koulun antamat – henkilökohtaiset pädit eli taulutietokoneet. Koodaaminen on
tulevaisuuden taito, josta oppilaat ovat kiinnostuneita. Koulussa on digitutor-opettaja, jonka tunneilla myös opettajat oppivat.

Vieraan kielen opiskelu aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla. Tämä ns. varhennettu kieli on Haarlassa englanti ja käytännössä se toteutetaan vartin annoksina muun oppiaineen yhteydessä. Ruotsin kielen opiskelu alkaa 6. luokalla ja vapaaehtoiseen saksan kieleen voi tutustua jo 4. luokalta lähtien.

Kirjaston aulatilat ovat yhteisessä käytössä ja koulusta löytyy viihtyisä kirjasto, jonka yhteyteen on sisustettu yhteinen olohuone. Iltapäivisin koulussa toimii useita liikuntakerhoja sekä luovan toiminnan kerho.

– Perustyö koulussa on tärkeää ja tavoitteena on, että lapset oppivat, pysyvät lapsina ja ovat tyytyväisiä, toteaa Minna.

Oppilaiden huoltajat saavat kehuja. Koulun ja kodin välinen yhteistyö on tiiviimpää kuin aikaisemmin.

–Järkevissä asioissa ollaan yhteydessä. Matala kynnys yhteydenottoon on hyvä.

KAKSKERRAN KOULULLE PUHTAAT TILAT HAARLAN KOULUSTA

Vuodesta 2007 Haarlan koulu on tarjonnut tilat myös Satavan ja Kakskerran oppilaille. Pitkittyneiden sisäilmaongelmien vuoksi Kakskerran koulu muutti kevättalvella 2007 – kesken lukukauden – Haarlan kouluun, jossa se toimi aluksi itsenäisenä kouluna.

Tilanne oli haastava; oppilaat pitivät rajoja yllä. Opettajakunnan yhteistyötä Minna kehuu hyväksi ja myös hallinnolliset hankaluudet olivat pieniä verrattuna lasten keskinäisiin mittelöihin.

– Kiistaa saattoi tulla vaikkapa lumilinnasta, muistelee Minna.

Lukukaudesta 2014-2015 alkaen Haarlan koulu on ollut yhtenäinen yksikkö, mikä on sekä hallinnollinen että henkinen helpotus. Kakskertalaisten siirtyessä Haarlaan epäiltiin tilojen riittävyyttä. Neljälle sadalle oppilaalle mitoitetussa koulussa on tällä hetkellä 320 oppilasta.

VAKITUISIA, TILAPÄISIÄ JA VAPAAEHTOISIA – KAIKKIA TARVITAAN

Opetustyön tukena kouluissa työskentelee koulunkäynnin ohjaajia, joita Haarlan koulussa on kolme

– Meillä on loistavia ohjaajia, kehuu Minna ja hän toivoisi heitä lisää.

Vakituisen väen lisäksi kouluissa on tilapäistyövoimana kaksi harjoittelijaa, jotka aikovat alalle. Minna kiittelee yhteistyötä kaupungin urasuunnittelutoimiston kanssa, jota kautta koulu saa motivoituneen henkilön töihin ja henkilö saa tarvitsemansa harjoittelu- tai työkokeilupaikan.

Koulutyössä on myös vapaaehtoisia. Kouluvaarit Reino Hurri, Visa Krappe ja Juhani Suominen ovat viikoittain läsnä oppilaiden arjessa koulupäivän aikana. Kerran viikossa koulussa käyvät myös lukumummit Seija Rinne ja Sirkka-Liisa Kulo, jotka ovat tukena lukemisen harjoittelussa.

Koulussa toimii oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat terveydenhoitaja, koulukuraattori ja psykologi. Kirkkola luottaa opettajiensa ammattitaitoon ongelmien ennaltaehkäisyssä. Syrjäytymisen havaitseminen on joskus vaikeaa. Kun välitunnilla jututtaa yksin olevaa oppilasta, voi vastaukseksi saada ”mä tykkään olla yksin”. Hyvä oppilastuntemus ja oikea asenne ovat luokanopettajan tärkeitä ominaisuuksia.

Erityisopetusta kaivataan lisää, sillä vaikka luokkakoot ovat optimaalisia, niin luokissa on oppilaita, joille pienryhmä tarjoaisi paremmat lähtökohdat oppimiseen. Lisäksi olisi hyvä saada enemmän ns. jakotunteja, jolloin oppilasta kohden olisi enemmän aikaa.

HYVÄSSÄ TYÖYHTEISÖSSÄ VIIHTYY

Työuransa aikana Minna Kirkkola on nähnyt yhden aikakauden päättymisen ja toisen alun. Särkilahden koulussa hän oli mukana loppusiivoukseen saakka. Siirtyminen Haarlaan oli uusia alku: työyhteisö kasvoi ja työ painottui entistä enemmän johtamiseen ja hallintoon, mistä työstä hän huomasi – opetustyön lisäksi - pitävänsä.

Hän on positiivinen työnarkomaani, joka viihtyy työpaikallaan.

– Kahden päivän syysloma-aika ja kolme sairauspäivää tuntuivat piinallisilta, naurahtaa Minna.

Oppilaiden ja työyhteisön ansiosta töihin on mukava lähteä joka päivä.

– Tämä on yksinkertaisesti vain paras porukka ikinä!, kehuu Minna työyhteisöään innostuneesti.

Rehtorintyöhön hän saa tukea vertaisryhmästä, jossa ovat saarten koulujen kollegat. Wäinö Aaltosen Tiina Paapan sekä Syvälahden Jarmo Salon ja Marko Kosken kanssa yhteistyö on luontevaa. Syvälahti on saarten koulujen yhteinen yläkoulu.

Aikatauluihin sidottu työ nollataan kotioloissa eikä Minna vie työasioita kotiin. Vapaa-aikanaan hän kuvailee olevansa ”pienen piirin ihminen”, joka unohtaa työasiat koiralenkeillä ja kesämökin hiljaisuudessa.

Työ sitoo Minna Kirkkolan tiiviisti saariin. Hän on myös jonkin aikaa asunut sekä Hirvensalon Moikoisissa että Kakskerran Harjattulassa. Nykyinen koti sijaitsee mantereen puolella, kuitenkin vain seitsemän minuutin työmatkan päässä - sopivasti aamuruuhkaa vastaan.

TEKSTI JA KUVA:
VIRVE MYLLYMÄKI