Satavalainen kannanotto kaavoitukseen

05.12.2019

Maininki julkaisee myös lukijoidensa mielipidekirjoituksia. Tällä kertaa sanaisen arkkunsa avaa Satavan pientaloyhdistyksen hallitus.

Satavan saaren ympärivuotiset asukkaat, kuten myöskin kesäasukkaat, ovat hakeutuneet landelle Satavan saarelle lähelle luontoarvoja ja rauhallisuutta. Maaseutumaisen maiseman ja kylämäisen miljöön raja kulkee nykyisin selkeästi Hirvensalon ja Satavan välisellä sillalla. Edellä mainittujen arvojen äärelle hakeutuminen ei suinkaan ole yhtäläisyysmerkki sille, että Satavalla asustavat ja sinne hakeutuvat edustaisivat kehityksen vastustajia. Me saarella asuvat olemme saaneet lukea julkisesta sanasta tätä ympäristöämme koskevia kannanottoja moneltakin suunnalta ja taholta, mutta koemme, että oma äänemme ei ole noissa puheenvuoroissa päässyt esille.

Edellinen kaavaehdotus kaatui aiheesta Korkeimmassa hallintooikeudessa. Se oli ylimitoitettu ja suureellinen kaikessa suhteessa. Se muistutti menneisyydessä siintäneestä ajatuksesta Meri-Turusta, joka tuli esille kuntaliitoksen yhteydessä. Se olisi läpi mennessään tuonut pienkerrostaloja Käyrämäelle Satavan lahden korkeimmalle kalliolle, pyyhkäissyt altaan kuntopolun, joka kiemurtelee 1,3 km pituisena pienen suon ja suuren siirtolohkareen ympäri, ja niin edelleen.

Pieni kertaus lähtökohtiin olkoon sallittua, koska asia ei ole tuttu kaikille lehden lukijoille. Turun kaupunginhallitus on aikanaan laittanut Satava-Kakskerran osayleiskaavan suunnittelun lähtökohdaksi seuraavanlaisia tavoitteita;
– Hyvä ympäristö ottamalla huomioon nykyinen asutus, asutushistoria ja saaristomainen asuinympäristö.
– Merellisen vetovoiman lisääminen, viherverkoston säilyminen ja kehittäminen sekä Kakskerranjärven virkistysarvojen kehittäminen.
– Tavoitteena on määritellä ne kyläalueet, joilla voidaan jatkossa tehdä suunnittelutarveratkaisu samalla kertaa useamman kuin yhden rakennuspaikan osalta. 
– Haja-asutuksen kehittäminen eheyttävästi ja yhteisöllisyyden edellytysten ylläpitäminen.

Uusi virkamiesten laatima esitys osayleiskaavaksi oli väestömitoituksen osalta hyväksyttävissä. Asuinalueiden painotuksen osalta AP-1 alueet, eli tulevaisuudessa asemakaavoitettavat alueet, erityisesti Mäenpään AP-1 alue tuottivat huolta. Alueet painottuivat ja painottuvat kokonaan Satavan itäosaan.

Kaupunkiympäristölautakunta muutti painotusta äänestyksen jälkeen vielä ratkaisevasti siirtämällä Kakskerran saaren ainoan Hylkilahden AP-1 alueen Satavan itäosaan Mäenpään alueen jatkoksi.

Jo virkamiesten laatiman kaavaehdotuksen Mäenpään AP-1 aluetta karsastettiin Satavalaisten keskuudessa runsaasti. Aluetta ehdotettiin Satavalaisten taholta kevennettäväksi niin, että alueelta olisi siirretty tulevaa asukastiheyttä Satavan muiden kylien alueille. Kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymä muutosesitys johtaa siihen, että asukkaiksi muunnettuna 230 asukasta siirretään Mäenpään Ap-1 alueelle, jossa jo asuvien 90 asukkaan ja suunnitellun 500 asukkaan määrä kasvaa 820 asukkaaksi. Uusi asukasmäärä 730 muutettuna valmiiksi asunnoiksi 4 henkisille perheille tarkoittaisi n. 183 uutta asuntoa tuolle alueelle. Mikäli asiassa on halua kärjistää, niin lähtökohdaksi voidaan ottaa 3 hengen perheet, jolloin asuntojen määräksi saadaankin jo 244 kappaletta.

Satavalla aistittavissa ja todettavissa olevan mielipiteen mukaan, mikäli kaupunginhallituksen osayleiskaava esityksen tavoitteet, jotka ovat kirjattu edellä avoimeksi, otetaan vilpittömästi lähtökohdaksi, ei muutosta voida hyväksyä.

Edellisen kaavaehdotuksen aikaan Satavan pientaloyhdistys teki mielipidekyselyn Satavalaisten keskuudessa, aiheena miten he toivovat ympäristöään kehitettävän. Jo tuolloin nousi selvästi esiin toive nykyisten kyläalueiden kehittämisestä ja saaristokylämäisestä miljööstä.

Mäenpään AP-1 alueen vaikutuspiirissä sijaitsevien pienten kiinteistöjen omistajat ovat allekirjoittaneet kirjelmän, jossa todetaan, että he eivät halua kiinteistöjään koskevaa asemakaavaa. Tästä voitaneen johtaa mielenkiintoinen näkemys siihen, mitä alueen ilmeelle tapahtuisi, jos tuo edellä mainittu asuntojen määrä kaavoitettaisiin yhteiskunnan eli Turun kaupungin nykyisin omistamille alueille, sekä mahdollisesti alueeseen liittyvien muutaman isomman kiinteistön alueille.

Asiaa voidaan lähestyä myös siltä kannalta, että asukasilloissa, joissa uutta osayleiskaavaa esiteltiin, eivät asukkaat voineet ottaa kantaa tähän nyt valtuustoon päätettäväksi menevään lautakunnassa muutettuun kaavaversioon. Asukasdemokratia ei tässä suhteessa toiminut kovinkaan hyvin. Mikäli kaavaehdotus hyväksyttäisiin tulevaisuudessa Turun valtuustossa kaupunkiympäristölautakunnan ehdottamassa muodossa, poikkeaisivat Satavan itäinen alue ja Marielund niin paljon saaren muista kylistä, että niiden kohdalla puhuttaisiin Satavan saarella sijaitsevista lähiöistä.

Satavalla tulisi viimeistään nyt niidenkin asukkaiden, niin kesä kuin ympärivuotisten, jotka ovat nukkuneet, herätä ja vaikuttaa asioihin. Satavan tulevaa kuvaa piirretään paraikaa. Nyt tulee vaatia Satavalle kunnianhimoista kaavaa ja suunnittelua. Se miten hyvin on menneisyydessä onnistuttu, on nähtävissä matkalla keskustasta Satavan saarelle. Hyvästä mallista käy Pikisaari pääosiltaan, varsinkin mereltä nähtynä. Pursiseura paviljonkeineen olisi muualla kuin Suomessa tulvillaan elämää ja tapahtumia. Matkalta löytyy runsaasti arkkitehtonisten kokonaisuuksien osalta muunkinlaisia esimerkkejä kuin Pikisaari.

Satavan pientaloyhdistys ry on vaatinut osayleiskaavaehdotusta kumottavaksi, ja palautettavaksi uuteen valmisteluun.

Kannanoton on valmistellut ja kirjoittanut Satavatn pientaloyhdistyksen hallitus: Ossi KuparinenReijo JokinenRoger NylundJanne NevanperäJani Tuokko ja Juhani Vihervuori.