Syvälahden tilinpäätös

01.08.2019

Ensimmäinen lukukausi on Syvälahden uudessa monitoimitalossa aherrettu päätökseen. Seuraava odottaa jo nurkan takana.

Haastattelun aikoihin kesäkuun puolivälissä koululaiset ovat kirmanneet jo kesälomalle ja rehtorit Salo ja Koski odottelevat omiensa alkua. Monitoimitalon parkkipaikoilla on tilaa, mutta ovet käyvät silti tiuhaan kirjaston ja neuvolan ollessa auki. Ensimmäinen vuosi on saatettu päätökseen.

– Itse asiassa tässä ollaan oltu jo yli vuosi, me kun tulimme tänne jo huhtikuun lopulla 2018. Vakiokysymykseen miten meni, vastaus on että yllättävän hyvin, vaikka raskas vuosi tämä on ollut, rehtori Jarmo Salo sanoo.

Syvälahti ei ollut pelkästään uusi rakennus. Se toi mukanaan myös uudet toimintatavat ja uudet tekijät. Ajatusmaailma koulunkäynnin aloittamisesta uudenlaisessa oppiympäristössä ja täysin uudessa rakennuksessa vaati osakseen luovimista.

– Meillä oli tietyt konseptit, joiden mukaan ajattelimme asioiden toimivan. Kun huomasimme jonkin asian toimimattomaksi, korjasimme tarvittaessa.

– Korjausliikkeitä on tehty lukuisa määrä lukuvuoden aikana. Aika hyvät käytänteet olemme saaneet vuodessa aikaiseksi. Vuosi on ollut raskas senkin takia, että jatkuvasti on jouduttu säätämään jossain, apulaisrehtori Marko Koski kertoo.

KOKENEELLEKIN UUTTA OPITTAVAA

Salo ja Koski ovat olleet rehtoreina yhteensä yli viisikymmentä vuotta. Kulunut lukuvuosi sai konkaritkin oppimaan paljon uutta.

– Kun syksyllä alkoi se synkkä ja pimeä aika, huomasimme että voimavarat alkavat olla aika vähissä. Kukaan ei kuitenkaan katkennut. Onnistumiset ja yhdessä tekemisen ilo ovat luoneet uskon siihen, että tämä on hyvä formaatti, Salo sanoo viitaten koulun avoimeen korttelimaiseen oppimisympäristöön.

Syvälahdessa ei ole perinteisiä luokkahuoneita pitkien käytävien varrella, vaan niin sanottuja kortteleita, jotka rakentuvat torien ympärille. Yhteisistä tiloista aukeaa näkymät joka huoneeseen ikkunoiden kautta. Uudenlaiset tilat vaativat oppimista sekä oppilailta että opettajilta.

– Kortteliratkaisu on todellista viisautta. Sen kautta on pakko tehdä yhdessä. Ei voi sanoa, että tämä on minun koppini, pysykää te muut kaukana, Salo nauraa.

Koko talon tilat ohjaavat yhteistoimintaan. Esimerkiksi henkilökunnalle on olemassa vain yksi yhteinen taukotila, jossa kokoontuvat niin opettajat, päiväkodin henkilökunta kuin laitoshuoltajatkin.

KOHTI SEURAAVAA

Uuteen lukuvuoteen rehtorit sanovat valmistautuvansa pitämällä ensin täyden kesäloman.

– On sanottava, etteivät viime vuoden aikana tehdyt työtuntimäärät kestä julkisuutta, Salo nauraa.

– Pystyimme ennustamaan, muttemme täysin mieltämään sitä, miten raskas vuodesta tulisi. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen on se, millä jaksamme. Se että meitä on kaksi rehtoria tekemässä, on tärkeässä osassa. Ei tätä työsarkaa yksi rehtori olisi pystynyt hoitamaan, Koski sanoo.

Seuraavalle lukukaudelle ei vielä ole suunniteltu suuria muutoksia. Rehtorit haluavat edetä rauhallisesti ja katsella työn tuloksia.

– Toiveita ja ajatuksia on yhdessä tekemisen lisäämisestä. Eri ikäluokkien raja-aitoja pitäisi saada häivytettyä. Esimerkiksi koulu ja päiväkoti voisivat tehdä enemmän asioita yhdessä, Koski avaa.

Uuden lukuvuoden aloitusta helpottaa myös se, että suurin osa oppilaista ja opettajista on jo tottunut kortteliratkaisuun ja koulunkäyntitapaan Syvälahdessa. Viime syksynä uusia oppilaita aloitti 590. Tänä syksynä uusia on enää puolentoista sataa. Ero on melkoinen.

KORJATTAVAAKIN LÖYTYY

Yksi rasite ensimmäisen lukuvuonna olivat suuret opetusryhmät.

– Meillä oli kaupungin suurimmat ryhmät tie tyillä luokka-asteilla. Tilat on mitoitettu 26 oppilaalle ja kun siellä on 32, sai siinä vähän jo rasvaa laittaa väliin että mahtuivat, Salo virnistää.

Myös talotekniikan osalta löytyi korjattavaa. Kalusteiden kanssa ei oltu onnistuttu aivan nappiin, mutta niitäkin asioita on jo korjattu.

– Arkkitehtuurisuunnittelussa ruuvaamme vielä vaatesäilytysasioita, mutta nämä kaikki ovat asioita, joiden kanssa pystymme elämään, Salo sanoo.

Hän nostaakin Syvälahden yhdeksi tärkeimmistä henkilöistä palvelukoordinaattori Petri Parkkisen, jota salo kutsuu leikkisästi pehtooriksi. Parkkinen osaa Syvälahden kuin omat taskunsa.

– Jos koulussa on se perinne, että rehtori pyörittää taloa, täällä koulusihteeri ja pehtoori ovat aivan ensiarvoisessa asemassa. Se kertoo siitä, että tämäkin koulu toimii ihmisten avulla ja heitä kaikkia haluan erityisesti kiittää.

YHTEISTYÖ JATKUU SYVEMPÄNÄ

Uutena Syvälahden monitoimitalossa ei aloittanut pelkästään peruskoulu. Myös päiväkoti aloitti tyhjästä uudessa rakennuksessa.
Monessa suhteessa myös varhaiskasvatuksen puolella vuosi on ollut raskas.

– Yhtäkkiä meille tuli yli sata lasta perheineen, kaikki uusina. Henkilökuntakaan ei tuntenut toisiaan toiminnan alkaessa. Uudet tilat ja kokonaan uudet kuviot teettivät töitä, päiväkodin varajohtajana ja esikoulun opettajana työskentelevä Marjo Haapanen kertoo.

Kortteliajatus lähtee Syvälahdessa jo päiväkodin puolelta.

– Meillä niitä kutsutaan kotipesiksi, mutta ajatus on sama. Lapsi kasvaa kortteliajatukseen. Meillä viisivuotiaat ja esikoululaiset syövät ruokasalissa isompien kanssa ja kasvavat myös siihen ajatusmaailmaan.

Syksyllä on tarkoitus jatkaa yhteistyötä koulun kanssa. Kuluneen lukuvuoden aikana päiväkotilaiset tekivät yhteistyötä kolmas- ja neljäsluokkalaisten korttelin kanssa.

– Se lähti liikkeelle lukukummiudesta ja mukaan tuli robotiikkaa ja koodausta. Pääasia on kuitenkin se, että tehdään koulun kanssa yhdessä, Haapanen tiivistää.

TEKSTI: TIMO NÄRÄ
KUVA: SAMU NÄRÄ