Urbaani perhe saarilla

28.05.2020

Artikkelit

Tarvasjokelainen Marko Rouvali kuvitteli asuvansa lopun ikäänsä Martissa, Betaniankadun vanhoissa kerrostaloissa. Hirvensalo kuitenkin yllätti ja jo puolen vuoden asumisen jälkeen paluu ei enää maittaisi.

Puhelinhaastattelun ajaksi Rouvali vetää lenkkitossut jalkaansa ja hiekkatien rapina kantautuu linjoja pitkin. Hirvensaloon viime joulukuussa muuttanut perhe on kotiutunut niin hyvin, että ajatus paluusta keskustan pauhuun tuntuu kaukaiselta.

– Meillä oli tarkoitus asua maailman tappiin saakka Betaniankadulla. Olimme muuttaneet sinne kadun alkupäähän yli kymmenen vuotta aiemmin. Tunsimme naapurit ja suunnittelimme toisen lapsen syntymän jälkeen hankkivamme neljähuoneisen asunnon, hän kertaa.

Kun neliö sitten tuli hiljaiseen myyntiin ja vuosia väijyttyä asuntoa pääsi katsomaan, ei tunne ollutkaan odotetunlainen.

– Ei se olisikaan ratkaissut ongelmiamme. Tällä hetkellä isoin asia on se, että ovesta pääsee suoraan omalle takapihalle. Lasten kanssa se helpottaa kyllä niin, että!

KAUPUNGISTA SAAREEN

Juurtuminen keskustaan oli käynyt maalaispojalta kuin huomaamatta. Lähtö keskustasta palveluiden ja hälinän ääreltä ei tuntunut vaihtoehdolta. – Olin kovapäinen, enkä myöntynyt. Tykkään kruisailla fillarilla jokivartta ja kuunnella musiikkia. Kun se neliö sitten oli käyty katsomassa, aloimme miettiä, olisiko kuitenkin olemassa jokin toinen suunta.

Vastaan tuli uusi rivitaloasunto läheltä Haarlanlahtea ja etsiminen loppui.

– Ei siinä kauaa oikeasti tarvinnut miettiä. Arkkitehtuuri on tanskalaistyylistä, 1970-lukua, omat atriumpihat ja näkymä merelle. Kaiken lisäksi tajusin, että olen töissä keskustassa, joten pääsen sinne joka päivä tekemään niitä samoja asioita, Rouvali nauraa.

Pellonlaitaa kävellessään hän kertoo näkevänsä pellolla peuroja aterioimassa ja upeita maisemia ympärillään.

URBAANI ISÄ

Nelisen vuotta sitten syntyi toinen lapsi, Felix. Esikoinen, Max,oli tuolloin jo kuuden vanha.

– Päätimme että minä jään nuoremman kanssa kotiin ja vaimo menee äitiysvapaan jälkeen takaisin töihin. Kaverini kaipailivat aina välistä ruokareseptejä, enkä oikein lämmennyt ajatukseen lähetellä viesteissä tekstilitanioita. Sitten joku ehdotti blogin aloittamista, koska pidän myös kuvaamisesta.

Syntyi Urbaani isä -niminen verkkosivu, jossa sisustamisesta ja ruuanlaitosta innostunut Rouvali jakoi elämäänsä kotonaolon ohella.

– Vaimoni Mari sanoi, ettei blogiisiä, jotka ovat kotona vauvan kanssa yli vuoden, juuri ole. Siitä se kai lähti.

Kun nuorempi pojista on jo kohta neljä, eikä Rouvali ole kotona lasten kanssa, keskittyy blogi enemmän sisustamiseen ja ruuanlaittoon.Muutto uuteen kotiin antoi uusia mahdollisuuksia ja sisustaja-isä onkin päässyt toden teolla hommiin.

OHESSA MAAHANTUONTIA

Moneen ehtivä pariskunta pyörittää kaiken ohella myös nettikauppaa ja maahantuontiyritystä.

– Olemme jo vuosia halunneet olla pienyrittäjiä ja tehdä jotain. Sitten saimme käsiimme hamam-pyyhkeitä ja hullaannuimme niihin ihan täysin. Ne eivät olleet tyyliltään aivan meitä, mutta ai että minkälaisia ne ovat ominaisuuksiltaan!

Turkkilainen monikäyttöinen hamam-pyyhe on puuvillainen, nopeasi kuivuva pyyhe, jota voi käyttää vaikka mekkona tai huivina.

– Löysimme Turkista valmistajan ja pystytimme nettikaupan viime elokuussa. Päätarkoituksemme ei ole tehdä sitä isosti, mutta esimerkiksi viime joulusesonkina teimme erittäin mukavasti kauppaa ja olimme positiivisesti liemessä, Rouvali nauraa.

HIRVENSALON KESÄ

Kesää kohti mennessä perhe on aiemmin tottunut matkustelemaan, mutta jo ennen pandemiaakin he olivat päättäneet viettää ensimmäisen kesänsä uudessa kodissaan.

– Odotan sitä, että saamme nauttia kesästä kotona ilman sen suurempia reissuja, viettää aikaa omalla terassilla, ulkoporealtaassa ja katsella merelle. Nyt pääsemme toden teolla nauttimaan omasta kodista.

Kesä ei olisi kesä ilman sopivaa kattausta. Se on Rouvalin mukaan myös loistava tekosyy tehdä palvovaa. Alla kesäinen megapavlovaresepti urbaanin isän tapaan.

Marko Rouvalin blogin löydät osoitteesta www.urbaaniisa.blogspot.com

TEKSTI: TIMO NÄRÄ
KUVA: KALLE MÄKELÄ