Vuoden kakskertalainen välittää ihmisisä ja asioista

16.08.2018

”Hämmentynyt, iloisesti yllättynyt” kertoi Vuoden kakskertalainen 2018 ensimmäisistä tuntemuksistaan kuultuaan valinnastaan. Kysyttäessä ammattia tai titteliä, jonka hän halusi mainittavan kunniakirjassa ei vastausta tarvinnut kauan miettiä: kouluvaarius on ollut osa hänen arkeaan viimeisen yhdeksän vuoden aikana, niinpä kunniakirja on nimetty kouluvaari Reino Hurrille. Kiitospuheessaan hän kertoo olevansa aidosti ylpeä valinnastaan ja hän pitää sitä tunnustuksena koko kouluvaaritoiminnalle.

Tänä vuonna Kakskertapäivien teema oli Välitä. Vuoden kakskertalainen on toiminnallaan ollut esimerkillinen ”välittäjä”. Kouluvaari välittää, tukee ja auttaa lapsia koulussa opettajan ehdoilla. Apu voi olla konkreettista luistinnauhojen solmimista tai kimurantin matematiikan tehtävän avustamista tai lasten kanssa juttelua ja kuuntelua, kouluarjessa läsnäoloa.
Reino Hurri välittää paitsi pienistä koululaisista niin myös Kakskerranjärven tilasta. Hän oli vuosia Kakskerran järvensuojeluyhdistyksen hallituksessa ja tällä hetkellä hän on Kakskertaseuran edustaja kaupungin Kakskerranjärven neuvottelukunnassa.

KESÄ- JA TALVIKOTI SAMAN KATON ALLA
Omakohtaisia kokemuksia järvestä on Reino ja Ritva Hurrilla yli neljänkymmenen vuoden ajalta. Kolmenkymmenen mökkeilyvuoden jälkeen kesäkoti sai kylkeensä lisätilaa ja nyt ovat sekä talviasunto että kesämökki saman katon alla. Järvenrantaa tonttiin kuuluu sen verran, että sitä on riittänyt sekä kyläyhdistykselle että naapurin kanssa jaettavaksi. Sopuisasta naapurielosta kertoo, että yksi soutupaatti riittää kahdelle perheelle. - Järven tila on vuosien mittaan parantunut, mutta tehtävää on vieläkin. Järven länsipäässä – Kampinlahdella – on voimakas leväkasvusto, kertoo Reino. Suuressa osassa järveä vesi on kirkasta ja uimakelpoista, iloitsee Ritva, innokas aamu-uimari.
Valkoapilaa ja niittyhumalaa kukkiva nurmikko sulautuu luonnontilaiseen sekametsään, joka viettää järvenrantaan. Mustikkametsä on lähempänä kuin postilaatikko. Puutarhasta saadaan kesäperunat ja marjat: mansikoita, karviaisia, herukoita. Tontin ympäri kiertävän metsäpolun varrella voi pysähtyä ihailemaan rauhallista järvimaisemaa ja kuuntelemaan luonnon ääniä - tai hiljaisuutta. Järvimaisemaa voi ihailla myös Ritvan 60-vuotislahjasta, Sinisestä huvimajasta, joka on kesäisin ahkerassa käytössä. Haastattelua seuraavana päivänä se oli varattu lapsenlapsen 21-vuotissyntymäpäiviin.
Reinon ja Ritvan pitkästä liitosta välittyy lämmin keskinäinen huumori ja selkeä työnjako. Reino on talonmies ja Ritva hoitaa taloustyöt. Omalta tontilta saadut polttopuut tehdään yhdessä; Reino karsii ja pätkii rangat ja Ritva tekee klapit klapikoneella.

KOULUVAARI EI HÄTKÄHDÄ DIGILAITTEITA
Reino Hurri on tehnyt työuransa sekä opettajana että liike-elämän palveluksessa. Opetustyötä hän teki yhteensä 21 vuotta Marttilassa ja Naantalissa, jossa hän opettajatyön ohella toimi Naantalin kaupungin matkailuasiamiehenä 1980-luvulla. Opetustyö vaihtui 1980-luvun alussa WSOY:n oppikirjojen markkinointiin ja myöhemmin elektronisten tuotteiden tuotepäällikkyyteen. Siinä työssä hän myös sai ensituntuman tietotekniikkaanja siitä syttyi kipinä, joka ei ole sammunut vieläkään. Reino Hurri näki tietotekniikan mahdollisuudet käytännön työn apuna. Hän kehitti mm. kirjanpito-ohjelman, jonka avulla WSOY:n myyntisihteerit eri puolilla Suomea saattoivat pitää taloushallinnon ajan tasalla.
Edelleen hän on kiinnostunut uudesta teknologiasta ja tabletin, sekä älypuhelimen käyttö käy sujuvasti. Ritva kertookin Reinon olevan heidän perheen mikrotukihenkilö.
Digitaalinen opetus on arkipäivää Haarlan koulussa. Lapset saavat käyttöönsä tabletin. Kouluvaarit saavat myös tietoteknistä koulutusta, mutta innokkaalle harrastajallekin opetuksesta on hyötyä. - Kouluvaarin on hyödyllistä ja tärkeää tietää, mitä kaikkea oppilaille opetetaan, sanoo Reino. Netin käyttö opetuksessa on yleistä ja nettitaidot ovat nykylasten kansalaistaitoja. Hyvällä asialla on myös kääntöpuolensa. Ritva on huolissaan nettikiusaamisesta, jonka kohteeksi voivat nykylapset joutua.

KOULUVAAREJA KAIVATAAN LISÄÄ
Uusi Syvälahden koulu kaipaa kouluvaareja. Vaatimuksena on vähintään 55 vuoden ikä. Kouluvaari voi itse esittää toivomuksia ajankohdasta yms. Reino-vaari on koulussa yhden päivän viikossa ja hän on apuna eri luokkaasteilla, mutta kouluvaari voi olla myös vain yhden luokka-asteen vaari. Vuoden kakskertalainen aikoo jatkaa kouluvaarina vielä vuoden pari. Hän naurahtaa, että pitänee lopettaa vielä silloin, kun itse (tai vaimo) osaa päättää.

Kouluvaaritoiminnasta löytyy lisätietoja http://info.edu.turku.fi/kouluvaarit

TEKSTI JA KUVA: VIRVE MYLLYMÄKI