Kesällä moni suuntaa merelle purjeita pullistamaan. Sami Laurisella suunta on toinen: ylös ilmoihin
pitää päästä. Varjoliitäminen on hänen juttunsa, ja purjetta siinäkin tarvitaan.
Ihan pelkästään tuulen virtauksiin Laurinen ei kuitenkaan luota. Liikkeelle lähtöä ja matkan tekoa helpottamassa selkäpuolella on varjoliitomoottori.
”Moottorin avulla pääsee nousemaan lähes mistä paikasta tahansa. Pitää tietenkin katsoa, ettei edessä ole mitään korkeita esteitä”, Laurinen sanoo.
Moottori painaa tankki täynnä noin 30 kiloa, joten sen verran pitää pilotilla olla voimaa ja kuntoa, että sen pystyy nostamaan polviasennosta selkään. Kun on päässyt ylös lentoon, niin pilotin istuin roikkuu valjaiden varassa, joten moottori ei enää paina harteita.
”Laji sopii kaikille, jotka edes muutaman juoksuaskeleen pystyvät ottamaan lähdössä. Painorajaa ei ole ja tandem-lennolla painoa saattaa olla 150 kiloa. Silloin pitää olla hieman isompi varjo käytössä”, Laurinen kertoo.
Liidintä ohjataan varjon jarruista vetämällä. Ohjaaminen on kuulemma suhteellisen helppoa, ainakin sitten kun sen osaa. Kurssi on käytävä ennen kuin lentämään voi lähteä.

Harkintakyvyn mukaan lentoon
Entä turvallisuus? Onko varjoliitäminen vaarallista?
”Riskejä voi verrata esimerkiksi lasketteluun. Vaarat tulevat kelistä ja omasta toiminnasta. Jos on hyvä keli, riskejä on vähän. Huonolla kelillä ja harkintakyvyn pettäessä riskit kasvavat.”
Entä jos moottori sammuu?
”Ei lentäjällä ole silloinkaan hätää. Hän vain liitää varalaskupaikalle, kuten hän normaalistikin tekisi.”
Asutuksen yläpuolella lentokorkeuden alaraja on 300 metriä. Ylärajaa ei moottorin kanssa oikeastaan ole. Pilotin on kuitenkin pidettävä mielessä, että yhdellä tankillisella lentää parisen tuntia. Laskeutumispaikka on hyvä olla mielessä etukäteen.
Turussa ilmatila on valvottua kansainvälisen lentokentän takia, joten lentosuunnitelma on esitettävä lennonjohdolle etukäteen. Vapaampaa lentotilaa Laurinen sanoo hakevansa esimerkiksi Salon alueelta.
Laurinen sanoo, että parasta lentämisessä on vapauden tunne ja maisemien ihailu. Laji on myös yllättävän sosiaalinen ja radioliikenne lentojen aikana on vilkasta pilottien kesken. Lentää voi ympäri vuoden.
kadonneiden etsintää
Harrastuksesta on myös hyötyä. Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa liittänyt moottoroidut varjoliitimet osaksi virallista lentopelastusorganisaatiota.
Matalalla hitaasti lentävä varjoliidin sopii oivallisesti kadonneiden etsintään. Näkyvyys alas on esteetön. Lentämisen eri muodot täydentävät pelastustoiminnassa toisiaan: lentokoneella voi haravoida suuria alueita nopeasti ja dronella katsoa pieniä paikkoja ihan läheltä. Varjoliidin täydentää siinä välissä kokonaisuutta.
Lentopelastukseen osallistuvat ainoastaan kokeneemmat pilotit. Turussa harrastajia on kymmenkunta ja koko maassa noin 300.
Lisätietoja Ilmailuliiton sivuilta
TEKSTI JA KUVA: SEPPO KEMPPAINEN
Kirjoitus on julkaistu Maininki-lehdessä 3/2022