Hirvensalo-seura järjesti vuosikokouksensa yhteydessä huhtikuussa keskustelutilaisuuden nuorten hyvinvoinnin tukemisesta. Turun kaupungin nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio oli kutsuttu kertomaan, mikä on nuorten tilanne ja mitä kaupunki tekee nuortensa hyväksi.
Tilaisuuteen osallistui kymmenkunta henkilöä, joista suurin osa oli seuran johtokunnan jäseniä tai seura-aktiiveja. Nuorten huoltajia tilaisuus ei liiemmälti kiinnostanut, mikä herätti ihmetystä. Eikö nuorten hyvinvointi kiinnosta?
Lehtiö-Vainio korosti sitä, että ”nuoret” ei ole yksi yhtenäinen ryhmä. Tämä unohdetaan usein, kun nuoria käsitellään mediassa ja julkisuudessa. Unohdetaan, että jokainen nuori käsittelee elämää omalla tavallaan, ja että jokainen myös oireilee omalla tavallaan.
Viime ajat ovat olleet nuorille raskaita. Koronavuodet jättivät jälkensä jokaiseen, ja puheet koronasukupolvesta eivät ole liitoiteltuja. Ukrainan sota ja sen vaikutukset talouteen ja turvallisuustunteeseen koettelevat nuoria monella tavalla. Nämä kaikki sen päälle, että ilmastoahdistus on monelle nuorelle totisinta totta, ei pelkkää puhetta.
”Erityisesti lukioikäisillä on kovat paikat”, Lehtiö-Vainio sanoi. ”Nuorten tulevaisuudenusko on koetuksella. Aikuisten pitäisi luoda toivoa ja toimia niin, että tulevaisuudenusko vahvistuisi.”
”Nuorille pitäisi antaa tila, joka heille luontevasti kuuluu. Pitäisi arvostaa nuoruutta tärkeänä elämänvaiheena ja muistaa, että nuoret ovat muutosvoima.”
”Olikin aika erikoista, että esimerkiksi skeittaaminen uudistetulla Kappatorilla haluttiin kieltää, koska se aiheutti ääntä. ”
Lehtiö-Vainio sanoi, että monella nuorella on ”aikuisen nälkä”, huutava tarve edes johonkin aikuiskontaktiin. Luottamusta voi osoittaa pienilläkin asioilla. Katsekontakti ja hymy riittävät usein.
Nuorisopalvelujohtajan mukaan Turun kaupunki on siirtynyt ”ilmiölähtöiseen tarkasteluun” lasten ja nuorten häiriökäyttäytymisen tarkastelussa. Moniammatillisessa tilannehuoneessa käydään asioita läpi 2-3 viikon välein. Jalkautumista nuorten pariin on lisätty.
”Ongelmia ei ratkota pikaisesti eikä lyhytaikaisilla hankkeilla. Tarvitaan pitkäjänteisiä toimenpiteitä.”
Teksti ja kuva: Seppo Kemppainen
Juttu on julkaistu painetussa Maininki-lehdessä nro 3/2023 (toukokuu)