Kuinka monella aikuisella on tallella ne ihan ensimmäiset sukset ja sauvat? Entä kuinka moni on säilyttänyt ensimmäisen kännykkänsä? Kaupunkikartano Ruokorannan isännältä Riku Lehtiseltä nämä löytyvät.
Suksien ja sauvojen lisäksi myös ensimmäiset monot ovat tallella. Ja koko joukko muutakin tavaraa aina 1960-luvun alkuvuosilta alkaen löytyy Ruokorannan sivuoven takaa, Varsinais-Suomen ainoassa yhdistettyssä alppihiihto ja ICT-museossa.
”Olen hartaudella piilottanut ja säilyttänyt tärkeitä tavaroita koko ikäni. Ja koska olen asunut samalla paikalla, säilyttäminen on ollut mahdollista”, Riku Lehtinen sanoo.
Alppihiihto ja ICT-laitteet ovat olleet molemmat tärkeitä Lehtiselle läpi elämän. Kipinä alppilajeihin syttyi samoihin aikoihin, jolloin nykyisen hiihtokeskuksen ensimmäistä rinnettä raivattiin.
”Kun Turkuun vasta raivattiin Ylikylän rinnettä, Antti-isäni vei katsomaan sitä jyrkintä mäkeä. Silloin sanoin isälleni, että tästähän tulee minun toinen kotini.”
”Äitini puolestaan on kertonut, että pienenä seurasin surullisena lumen sulamista. Kun viimeinen lumipläntti oli sulannut, kuulemma itkin. Rakkaus lumeen oli suuri jo lapsena.”
1960-luvun alussa alppilajien harrastus oli vielä vähäistä. Ainahan rinteitä pitkin on alas tultu, mutta kunnollisia välineitä ei ollut paljon tarjolla. Ei varsinkaan pienelle pojalle, joka innokkaasti odotti rinteeseen pääsyä.
”Turun Slalomin silloinen puheenjohtaja Jaakko Stenius sitten toi isäni pyynnöstä Itävallasta minulle ensimmäiset monot, sukset ja sauvat. Ne samat, jotka nyt ovat nähtävillä museon kokoelmassa.”
”Sen jälkeen olinkin kaikki talven illat rinteessä.”
Ensimmäisen vaiheen innostusta kesti kymmenisen vuotta. Paikallisista rinteistä Lehtinen eteni ensin kansallisiin sarjoihin, ja sitten 1970-luvulla nuorten maajoukkueessa Eurooppa Cupin kilpailuihin. Tavoitteena oli menestyä, mutta kun se ei onnistunut, oli johtopäätösten aika: ”Vuonna 1975 muuan Ingemar Stenmark oli ylivoimainen ja vei voiton toisensa perään. Itse sijoituin enemmän sinne tulosluettelon häntäpäähän, mistä johtuen laitoin sitten monot ja sukset naaliiniin 30 vuodeksi. Keskityin opiskelemiseen, töihin ja perheeseen.”
Yritysanalyyseille huutava tarve
Niin, ne työt, ehkä tähän väliin muutama sana niistäkin. Lehtinen on yrittäjä ja yritysanalyytikko. 40 vuotta hän on tehnyt talousanalyysejä ja kassavirtalaskelmia sekä antanut talousmallinnukseen pohjaavaa johtamisvalmennusta. Hän sanoo, että tämän kaltaiselle avulle on yrityksissä ”huutava tarve”.
”Juuri nyt olen mukana sosiaali- ja terveyssektorin talousmallinnuksissa. Toiset eivät siellä millään haluaisi avata talouden tunnuslukuja ja rahavirtoja. Se on on yksi vallankäyttön ilmiö. Toiset sentään ymmärtävät, että on yhteiskunnan, veronmaksajien ja potilaiden etu, että taloutta avataan mahdollisimman paljon. Siellä liikkuu niin paljon rahaa. Konsulttina tuon tätä näkökulmaa esille.”
”Tämä kaikki on niin äärettömän mielenkiintoista! En millään malta jäädä pois töistä eläkkeelle.”
Yritysanalyysin tekeminen perustuu luottamukseen, sillä yrityksen talous ja toiminta valaistaan siinä kauttaaltaan läpi. Sertifikoituja yrityskonsultteja ei Suomessa ole kuin parisen sataa. Töitä siis riittää.
Tästä onkin hyvä palata taas lasketteluun, josta Lehtinen siis luopui vuonna 1975. Vuodet vierivät ja 30 vuotta myöhemmin oli paluun aika. ”Turun Slalomin silloinen päävalmentaja houkutteli minut mukaan veteraani- eli masterstoimintaan. Sen jälkeen käytin 15 vuoden ajan joka vuosi yhteensä puolitoista kuukautta treenileireihin ja kisamatkoihin.”
”Kiersin niin maailmancupit, maailman mestaruuskilpailut ja Suomen masterscupit. Palkintopöydät tuli tyhjennettyä niin, että juuri nyt tällä hetkellä ei enää ole motivaatiota.”
”En kuitenkaan ole lopettanut, vaan olen määrittelemättömän mittaisella tauolla. Tauko voi kestää loppuelämän tai osan siitä.”
Lehtinen sanoo, että yksi syy taukoon on myös siinä, että töiden takia ei kannata ottaa liian suurta loukkaantumisriskiä. Aikaisemmilta vuosilta hänellä on omien sanojensa mukaan ihan riittäväsi kokemuksta loukkaantumisista.
”Yksi asia, jonka olen huomannut on, että taidot säilyvät pidemmälle kuin mitä kroppa kestää.”
Newton MessagePad
Entäpä se ICT-osuus Ruokorannan museossa? Mitä mielenkiintoista sieltä voi nostaa esille? Esillä on tietysti matkapuhelimia eri vuosikymmeniltä, ollaanhan Suomessa. Lehtinen nostaa kuitenkin hyllyltä harvemmin nähtävän laitteen: Applen Newton MessagePad.
Kosketusnäytöllinen ”padi” oli 1990-luvun alussa jotain ihan uutta. Vaikka laite ei lopulta suureen suosioon noussutkaan, oli se yksi askel kohti iPad- ja iPhone-tuotteita.
”Tällä pystyi kynällä tekemään taulukointia, mikä oli kerrassaan hienoa siihen aikaan. Valitettavasti laitteessa ei ollut internetyhteyttä, joten aika ajoi sen ohi melko nopeasti”, Lehtinen kertoo.
Teksti ja kuvat: Seppo Kemppainen
Artikkeli on julkaistu painetussa Maininki-lehdessä nro 3/2023 /toukokuu).
Riku Lehtisen bravuuri masterskisojen lähdössä on ollut ärjyvä karjaisu, joka antaa potkua rinteeseen.