Painetun Maininki-lehden julkaiseminen nykyisten tekijöiden toimesta on loppunut. Jos haluat lisätietoja tai olet kiinnostunut jatkamaan lehden julkaisemista, ota yhteyttä: Seppo Kemppainen, puh. 050 345 9278 (seppo.t.kemppainen(a)gmail.com)

Seppo Hannula: Tärkeintä on liike

Maan isäkin siihen kehotti: ylös, ulos ja lenkille! Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti eduskuntakauden avajaisissa kansanedustajia huolehtimaan myös omasta hyvinvoinnistaan. Samalla asialla on hirvensalossa asuva Seppo Hannula. Parikymmentä vuotta hän on ohjannut asiakkaitaan parempiin liikuntatottumuksiin.

“Olen liikkunut ja urheilut koko ikäni ihan pikkupojasta lähtien. Parikymppisenä tuli päähän, että pitää juosta maraton ja siirryin myös pitkkiin hiihtomatkoihin.”

“Silloisessa työpaikassani kaverit halusivat myös juoksemaan ja aloin tehdä heille siihen sopivia ohjelmia. Jäin sieltä sitten vuorotteluvapaalle ja vuonna 2000 perustin firman edistämään tätä terveysliikuntaa.”

Hannula tekee jokaiselle asiakkaalleen “henkilökohtaisen huoltosopimuksen”. Aluksi tietysti katsastetaan nykyinen tilanne, ja sitten laaditaan tilanteeseen ja tavoitteisiin sopiva ohjelma. Hannula sanoo, että hän käyttää hyvin yksinkertaista testiä alkutilanteen selvittämiseksi:

“Kahden kilometrin kävely parhaaseen mahdolliseen tahtiin. Otan ajan ja lopuksi mitataan syke. Kun sama sitten tehdään kolmen tai kuuden kuukauden päästä, on tapahtunut kehitys helppo huomata.”

“Jos henkilö on lähtötilanteessa ihan rapakunnossa, niin muutoksen huomaa jo 4-5 viikkon kuluessa. Siinä mielessä on palkitsevampaa, että mitä huonommassa kunnossa sen nopeammin vaikutukset näkyvät. Tietysti jos on jo ikää ja on ollut pitkään liikkumatta, niin totta kai vuodet ovat jättäneet jälkensä. Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.”

“On ihan sama aloittaako liikunnan 45 tai 65 vuotiaana. Jos on halua parantaa nykyistä tilannetta, niin vuoden päästä on varmasti paremmassa kunnossa, kunhan vaan aloittaa ja tekee säännöllisesti.”

Mikä sitten on sopiva ja riittävä määrä liikuntaa, jotta sillä olisi oikeasti terveysvaikutuksia? UKK-instituutin suositusten mukaan perusterveen työikäisen henkilön pitäisi liikkua sykettä kohottavasti vähintään 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa
pitäisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Minimisuositukset eivät ole siis kovin vaativia.

Viime syksynä julkaistun tuoreimman väestötutkimuksen mukaan työikäisille kertyy keskimäärin 7247 askelta päivässä ja ikäihmisille 4365 askelta päivässä. Edellinen vastaava tutkimus tehtii neljä vuotta aikaisemmin, ja muutos on tapahtunut huonompaan suuntaan: Askeleiden määrä on vähentynyt keskimäärin 400 askelta. Erityisesti työikäisten päivittäiset askeleet ovat vähentyneet. Ajan puute ilmoitetaan useimmiten syyksi liikkumisen vähentymiseen.

Myös Seppo Hannulan joillakin asiakkailla on työelämässä niin kiire, että liikunta saattaa jäädä yhteen kertaan viikossa. “Yksi kerta viikossa ei oikeastaan riitä mihinkään, mutta monelle se on tärkeä hetki. Puolitoista tuntia kun kävelemme yhdessä, niin siinä tulee puhutta kaikenlaista muustakin kuin terveydestä ja liikkumisesta.”

“Suurin osa asiakkaista kyllä pyrkii siihen minimitavoitteeseen, jonka olen asettanut: vähintään joka toinen päivä tulisi tehdä jotain.”

Ketään ei oikeastaan voi pakottaa liikkumaan. Ei ainakaan sillä tavalla, että terveysvaikutukset olisivat pitkäkestoisia. Jokaisen pitää löytää motivaatio itsestään, mutta ulkopuolinen sparraaja voi toki auttaa sen löytämisessä ja ylläpitämisessä. Seppo Hannula sanoo, että tsemppaaminen on osa hänen laatimaansa “huoltoohjelmaa”.

“Käydään henkilön elämäntilannetta läpi. Pohditaan esimerkiksi mitä lääkäri on sanonut, ja miten jaksaa jäljellä olevat työvuodet. Liikunta on melkein ainut työkalu, joka auttaa jaksamisessa ja itsensä kunnossapitämisessä.”

“Liikunta ei saa olla harrastus”, Hannula sanoo hieman yllättävästi. Eikö se olekaan hyvä harrastus?

“Liikunnan pitää olla elämäntapa”, hän korostaa. “Harrastuksen voi aina laittaa tauolle ja palata siihen sitten, kun on soveliaampi aika. Liikunnan kanssa se ei toimi niin. Sitä pitää tehdä säännöllisesti koko ajan osana elämän normaalia rytmiä. Sillä tavalla se ei voi olla harrastus.”

Hannula on ohjannut ihmisiä liikkumaan parinkymmenen vuoden ajan. Hän sanoo, että 1500 asiakasta on tehnyt mainitun kahden kilometrin kävelytestin ja monet myös useampaan kertaan. Pitkän kokemuksen perusteella hän sanoo, että tilanne on osittain mennyt parempaan suuntaan. Liikkumiseen kiinnitetään huomiota, ja sen yhteys terveyteen ymmärretään aikaisempaa paremmin.

Mutta: “Se vaan tahtoo olla niin, että riittävästi liikkuvien määrä ei ole kasvanuyt samassa suhteessa puheisiin. Osa liikkuu jopa liikaa, ja heitä pitää toppuutella. Mutta valitettavan paljon on edelleen niitä, jotka eivät liiku lainkaan tai liian vähän.”

“Peruskestävyyden kehittäminen aerobisen liikkumisen kautta on aika yksinkertaista. Ei tässä mitään ihmeellisyyksiä tarvitse tehdä. Tärkeintä on, että lähdetään liikkeelle.”

Teksti ja kuvat: Seppo Kemppainen

Juttu on ilmestynyt painetussa Maininki-lehdessä nro 3/2023 (toukokuu)

Jätä kommentti