Turun eläinsuojeluyhdistys (TESY) pitää yllä Suomen ainoaa eläinten hätäkeskusta. Mistä on kysymys, toiminnanjohtaja Britt-Marie Juup?
”Meillä on yksi puhelinnumero, josta vastaamme ympäri vuorokauden. Arkipäivinä vastaamme eläinhoitolasta, mutta kello 17 jälkeen puhelut yhdistyvät päivystäjälle.”
”Eläinten hätäkeskus on toiminut kesäkuusta 2021 lähtien. Totesimme silloin, että yleisen hätänumeron 112 kautta viranomaisille tulee niin paljon ihmistoimintaa koskevia hälytyksiä, että eläimiä koskevat hälytykset voivat viivästyä tai jäädä kokonaan hoitamatta.”
Kakskerrassa asuva Juup kertoo, että yleensä puhelinsoitot noudattavat melko samaa kaavaa. Soittajalla on hätä, kun vieressä on eläin eikä soittaja tiedä mitä pitäisi tehdä. Ensimmäisessä vaiheessa yritetäänkin selvittää, mistä on kysymys ja onko eläimen hätä todellinen. Älypuhelimien aikakaudella valokuva tai video on helppo lähettää päivystäjälle.
”Eläinten tunnistaminen on yllättävän vaikeaa, ja hätätilanteessa se saattaa olla normaaliakin vaikeampaa. Tunnistaminen kuitenkin auttaa asiassa eteenpäin, kun arvioidaan, minkälaista apua eläin mahdollisesti tarvitsee.”
”Jos eläin tarvitsee apua, päivystäjä antaa tarvittavat ohjeet. Ensisijaisesti pyydämme, että soittaja voisi itse viedä eläimen eläinlääkäriin tai antaa suojaa yön yli. Jos tämä ei ole mahdollista, päivystysringistä joku lähtee hakemaan eläimen suojaan.”
TESY:n toiminta on ilmaista soittajalle. Eläinten hätäkeskukseen voi soittaa ilman, että hoidosta aiheutuisi soittajalle kustannuksia. Ainoastaan puhelinmaksu jää itselle maksettavaksi.
Päivystäjinä toimivat vapaaehtoiset, jotka ovat saaneet koulutuksen erilaisten eläinten pelastamista ja ensihoitoa varten. Tällä hetkellä tiimissä on noin 10 vapaaehtoista. Vajaan kahden toimintavuoden aikana kaikkiin päivystysvuoroihin on löytynyt päivystäjä, mikä kertoo vapaaehtoisten sitoutumisesta asiaan.
Lisäksi TESY:llä on tiimi, joka on saanut erityiskoulutuksen vaativiin eläinpelastutehtäviin. Tehtävät tulevat usein poliisin tai muiden viranomaisten kautta. Talvisin ilmoituksia eläimistä tulee harvakseltaan, 3-5 soittoa päivystysvuoron aikana. Valoisa aika on lyhyt, eläimiä on vaikeampi nähdä eikä niillä ole poikasia.
Kesää kohden tilanne muuttuu, kun poikaset syntyvät ja lähtevät liikkeelle. Vilkkaimpina aikoina päivystäjälle voi tulla jopa 35 puhelua, ja tämän lisäksi eläinhoitolassa otetaan päivisin myös jatkuvasti puheluita vastaan.
”Aina voi soittaa! On parempi, että tulee yksi turha puhelu kuin että jää soittamatta ja sen seurauksena eläintä ei voida auttaa ajoissa”, Britt-Marie Juup sanoo.
Omaan huostaan luonnonvaraisia eläimiä saa ottaa ainoastaan tilapäisesti, esimerkiksi sen yhden yön yli ennen kuin eläimen vie eläinhoitolaan. Luonnonvaraista eläintä ei saa lain mukaan kesyttää lemmikiksi.
Pesästään pudonneet linnunpoikaiset ja oravanpoikaset ovat soittojen kestoaiheita. Monella herää halu auttaa myös silloin, kun löytää esimerkiksi yksinäisen rusakon poikasen. Tällöinkin olisi tärkeää soittaa ennen kuin tekee mitään, muistuttaa TESY:n toiminnanjohtaja:
”Rusakkoemo synnyttää tarkoituksellisesti jokaisen poikasen eri paikkaan. Poikaset odottavat yksin äänettöminä, että emo käy nopeasti ruokkimassa ne pari kertaa vuorokaudessa. Poikaset ovat täysin hajuttomia, jotta pedot eivät niitä löytäisi. Nyt jos ihminen sotkee oman hajunsa poikaseen, on myös petojen helpompi löytää ne. Parempi siis on vaan vetäytyä pois paikalta, ja luottaa luonnon omaan toimintaan.”
Sama koskee myös hirvieläinten tuoreita vasoja. Nekin odottavat äänettöminä ja hajuttomina, että emo käy ne ruokkimassa.
Turun eläinsuojeluyhdistyksen ylläpitämä eläinten hätäkeskus: 0400 213 436. Numeroon voi soittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa.
TEKSTI JA KUVA: SEPPO KEMPPAINEN
Juttu on julkaistu painetussa Maininki-lehdessä nro 3/2023 (toukokuu)