Ihmisen kehossa on noin kaksi kolmasosaa vettä, joten ei ihme, että vedessä ihminen tuntee olonsa yleensä aika mukavaksi. Hyvän olon tunne toki vaihtelee tilanteen ja esimerkiksi veden lämpötilan mukaan. Miltä siis kuulostaa vesijooga 32-asteisessa vedessä?
”Tämä on lempeä ja rentouttava joogamuoto, joka sopii hyvin myös niille, joilla on nivelten liikkumisen kanssa vaikeuksia”, sanoo Anne Syvälahti. Hän on syksyn ajan vetänyt vesijoogaa naisille Suvituulitalossa Haarlassa. Vuoden vaihteen jälkeen joogat jatkuvat uudestaan.
Vesijoogan rentouttava vaikutus perustuu veden nosteeseen ja paineeseen. Noste helpottaa liikkumista ja paine hieroo kevyesti kehoa.
”Kun vesi on lämmintä, koko keho rentoutuu uskomattomalla tavalla ja jooga-asanat tuntuvat helpommilta. Kehoa pystyy venyttämään ja kiertämään eri lailla kuin lattialla joogassa.”
”45-minuuttisen jälkeen altaasta nousee eheä, rentoutunut ja keveä ihminen.”
Psykoterapeuttina työskentelevä Anne Syvälahti kiinnostui vesijoogasta keväällä. Hän haki oppia ystävänsä ja kollegansa Anu Tuomaalan luota Porvoosta. Tuomaala on vesijoogan pioneeri Suomessa, ja toistaiseksi vesijoogaa järjestetäänkin ainoastaan kahdella paikkakunnalla, Porvoossa ja Turussa.
”Porvoossa tämä on tosi suosittua. Täällä ollaan vasta pääsemässä vauhtiin.”
Vauhdista puhuminen on tosin siinä mielessä väärin, että vesijoogassa pyritään mahdollisimman suureen rauhallisuuteen. Vesijumpassa nostetaan sykettä, mutta vesijoogassa pyritään päinvastoin sitä laskemaan.
”Esimerkiksi uimahallissa tavallisen yleisövuoron aikana tämä ei onnistu, koska hälyä on siellä liian paljon. Täällä oman saaren Suvituulitalossa sen sijaan olosuhteet ovat täydelliset: vesi on lämmintä ja lopuksi on vielä saunassa mahdollisuus kerrata hyviä tuntemuksia.”
Syvälahti lähettää erityiskiitoksen Suvituulitalon talonmiehelle Tuomas Jokiniemelle. Hän on auttanut käytännön järjestelyissä erinomaisen hienolla tavalla.
Anne Syvälahti sanoo, että hänen elämäntehtävänsä on tuoda ihmisiä yhteen. Vesijoogan lisäksi hän ohjaa tanssia, joogaa ja äänimaljarentoutuksia. Lisäksi hän järjestää jooga-aiheisia teemamatkoja, joissa on syntynyt ystävyyksiä eri puolilla Suomea asuvien kesken.
”Joulukuun vesijoogaan on tulossa kaksi henkilöä Kuopiosta ja kaksi Tampereelta. He ovat tutustuneet matkoilla, joita olen järjestänyt. Nyt he haluavat kokea sellaista, mitä ei kotikaupungissa vielä ole.”
Vesijoogaryhmän enimmäiskoko on tällä hetkellä 10 henkilöä, koska altaan koko asettaa omat rajoituksensa. Syvälahti menee itse mukaan veteen vetämään tuntia, mikä osaltaan edistää välittömän tunnelman syntymistä.
Vesijoogaliikkeissä on myös pyritty leikinomaisuuteen. Ja liikkeiden nimissäkin on pyritty hauskuuteen: on esimerkiksi delfiini, vesirapu ja vesiheinä.
Vesijooga sopii kaikille: Jalat pidetään liikkeiden aikana pohjassa, ja loppukellunnan voi hoitaa omalla tavallaan, jos kellunta ei onnistu. Tietysti veden kanssa pitää ”olla sinut” niin, ettei sitä ainakaan pelkää. Välttävä uimataito riittää.
Pehmeänä elementtinä vesi hyväilee kehoa, mutta se tuo joogaliikkeisiin myös haastetta.
”Esimerkiksi puu-asana on vedessä vaikeampi kuin kuivajoogassa, koska jalka ei juurru pohjaan kovin helposti. Tällaiset haasteet lisäävät kuitenkin koordinaatiokyvyn hallintaa.”
Toistaiseksi vesijoogaa on tarjolla ainoastaan siis naisille. Milloin miehille?
”Heti kun tulee kysyntää, voin ruveta järjestämään. Toistaiseksi kysyntää ei ole ollut”, Anne Syvälahti sanoo.
Lue lisää Onnikuun sivulta.