Tiistain 16.4.2024 illansuussa Friskalan lintulahdelle kokoontui n. 30 hengen joukko katsastamaan jatkuvien takatalvien hidastaman kevätmuuton tilaa. Sattuipa vielä, että niin Hirvensalo-seura kuin Turun Lintutieteellinen yhdistyskin olivat tapahtumaa järjestämässä. Sehän tarkoitti, että asiantuntijoita oli paikalla lähes yhtä paljon kuin meitä harrastajia.
Koska Friskalassa on tarjolla nyt kaksi tornia lintujen tarkkailuun, vanha korkea torni ja uusi esteetön lava, väki jakaantui kahteen pisteeseen, välillä paikkoja vaihdellen. Harrastajan näkökulmasta on todettava, että nämä ”pro-bongarit” ovat yhtä hienoa porukkaa kuin kohteensakin; ystävällisesti vastasivat kysymyksiin, kertoivat havainnoistaan ja vinkkasivat tuntomerkkejä sekä tarjosivat auliisti kaukoputkiaan kurkisteltaviksi kaukaisten kohteiden tunnistamiseen.
Kannattaa pitää mielessä jatkossakin, jos ja kun vierailette lintutornilla, että rohkeasti kyselemään neuvoa ja apua lintujen tunnistamisessa näiltä kokeneemmilta, jos samaan aikaan paikalle satutte.
Vaikuttavia ylilentoja ja hurjia syöksyjä
Paikalle tullessani silmäys lahdelle näyttäytyi kovin hiljaiselta ja tyhjältä. Esteettömällä lavalla oli muutama tarkkailija, jotka seurasivat kahta pikkutylliä, mitkä innokkaina hakivat vesirajasta syötävää usean punajalkaviklon kera. Västäräkit häärivät samalla apajalla ja kurkipariskunta teki vaikuttavan ylilennon.
Vanhalla tornilla kuulin sinisuohaukan näyttäytyneen hetkeä aiemmin – sen olisin halunnut nähdä! Korkeasta tornista näkee kauas – aina Papinsaaren rantamille asti, ja siellä uiskenteli silkkiuikkuja, isokoskeloita, laulujoutsenia, tukkakoskeloita, naurulokkeja ja jopa yksi kalatiira teki tyypillisiä syöksyjään vesirajalle.
Välimaastossa oli sinisorsia, harmaasorsa, harmaahaikara, todella kaunis lapasorsa ja upea uivelopariskunta, joka oli yksi illan kohokohdista. Eksoottisen näköinen pohjoisen lintu. Toinen kohokohta (ainakin itselleni) oli esteettömän lavan vierestä lentoon noussut ruskosuohaukkauros, joka tyylikkäästi esitteli useaan otteeseen komeita siipiään aivan lavan edustalla!
Kottaraiset ja töyhtöhyypät ovat olleet Friskalan niityillä jo jonkin aikaa, kottaraiset paikoin suurinakin parvina – nyt vain muutama näyttäytyi. Kanadanhanhiauroja lensi pariinkin otteeseen Pitkänsalmen yllä, niin ikään tuttu laji Friskalan niityllä.
Kaunis kiitos kaikille osallistuneille ja oppaille, ja erityiskiitos lintutieteen veteraani Raimo Hyvöselle, joka toipilaanakin vääntäytyi paikalle putkineen kaikkineen meitä opastamaan. Raimo on Turun Lintutieteellisen yhdistyksen pitkäaikainen aktiivi ja kertomansa mukaan takana on yli 70v. lintuharrastusta. Edelleen aktiivi lintupaikkojen kiertäjä on myös kokenut lintujen rengastaja.
BirdLife Finland: ”Rengastuksen idea on merkitä lintu yksilöllisesti. Linnun jalkaan kiinnitetään alumiinista (tai vesilinnuilla teräksestä) valmistettu kevyt rengas, jossa on kirjainkoodi ja yksilöllinen sarjanumero sekä renkaan palautustiedot. Rengastusidean keksi tanskalainen H. C. Mortensen vuonna 1899 merkitsemällä kottaraisia uuden markkinoille tulleen materiaalin – alumiinin – avulla. Suomessa rengastustyön aloitti J. A. Palmén vuonna 1913. Tähän mennessä Suomessa on rengastettu noin 11 000 000 lintua, jotka edustavat yli 330 lajia. Vuosittain Suomessa rengastetaan 180 000–260 000 lintua. Suomalaiset ovat ahkeria rengastajia. Rengastaminen on luvanvaraista ja Suomen lintujen rengastamista hallinnoi Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomuksen rengastustoimisto.”
Myös tavallinen harrastaja voi olla osa tieteellistä lintututkimusta osallistumalla esim. BirdLife Suomi | Tunnista 100 lintulajia haasteeseen, joka ei ole kilpailu, vaan pikemminkin innoittaja. Toinen merkittävä apu harrastamisen ja tieteen välillä on Jyväskylän yliopistossa kehitetyn Muuttolintujen kevät -niminen sovellus, jonka voi ladata itselleen älypuhelimen sovelluskaupasta. Sovellus tuntee tällä hetkellä n.250 suomalaista lintulajia. Muuttolintujen kevät -mobiilisovellus uudistuu – nauhoita ja auta tutkimusta! | Jyväskylän yliopisto (jyu.fi)
Antoisaa Kevään vastaanottoa kaikille Saarelaisille!
Teksti ja kuvat: Jari Hauninen, Hirvensalo-seuran puheenjohtaja