Hirvensalo-seura ry on kotiseutuyhdistys, joka keskittyy toimintaan paikallisista lähtökohdista. Seura perustettiin 1984, jolloin saarella asui noin 2 000 asukasta ja muuttuminen maaseutumaisesta elinkeinorakenteesta oli alkanut sekä kovaa vauhtia kiihtymässä. Nyt Hirvensalossa on asukkaita noin 11 000.
Seuran perustamisaikaan Turku halusi tarjota merellistä asuinympäristöä kilpailtaessa ympäristökuntien kanssa. Moikoisiin Honkaistentien varteen vuonna 1980 vahvistuneessa tiiviissä asemakaavassa omakotitontin pinta-ala oli runsas 500 neliömetriä. Sitä ennen oli saarella totuttu useamman tuhannen neliön omakotitontteihin.
Perustamisvaiheessa oli esillä tutkimustulos, jossa kerrottiin, että kaupunginosaseurojen tekemistä aloitteista jopa 80 % oli johtanut myönteiseen tulokseen. Hirvensalon koettiin soveltuvan hyvin kotiseutuyhdistyksen alueeksi, koska se on maantieteellisesti selkeästi rajattu, eikä yleistä kotiseutuasiaa ajavaa yhdistystä vielä ollut. Jo valmisteluvaiheessa pidettiin selvänä, että uusi seura liittyy Turku-seuraan ja valtakunnalliseen Kotiseutuliittoon.
Uusi seura löysi varsin nopeasti omaleimaisen toimintamallin ja sai toimintansa käyntiin. Se jakautui alusta alkaen kahteen pääalueeseen. Ensinnäkin saarelle suunnitteilla olevan rakentamisen seuraaminen ja siihen saarelaisille tärkeisiin asioihin liittyvien ratkaisumallien esittäminen suunnittelijoille sekä päätöksentekijöille. Toiseksi haluttiin tehdä kotisaarta tutuksi eri tavoilla sekä vaalia sen sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja ja perinteitä.
Suurin jäsenmäärä, 326 jäsentä, seurassa oli vuonna 1990. Tällä hetkellä 20 euron jäsenmaksun maksaneena on 47 taloutta. Luku ei kuvaa täsmällistä jäsenmäärää, sillä samassa taloudessa saattaa olla useampikin henkilö.
Ainutlaatuisen ympäristön ja kulttuuriperinteen vaalimista
Mielipidekyselyjen ja kokouksissa käytyjen keskustelujen jälkeen Hirvensalo-seura otti 1980-luvun lopussa tiukan vastustavan kannan kerrostalojen rakentamista edistävään kaavoitukseen. Haarlan asemakaavaan vuonna 1994 niitä tästä huolimatta tuli. Vuosituhannen vaihteen aikaan koettiin vastaavaa suurta huolta luontoarvoista ja tulevan rakentamisen vaikutuksista Arolan asemakaavoituksen yhteydessä. Kirjelmiä ja kannanottoja laadittiin ja niiden johdosta oltiin useasti Turun Sanomienkin palstoilla.
Monia näitä asioita ajettiin yhdessä saaren muiden yhdistysten kanssa. Yhteisenä huolena oli ainutlaatuiseksi koetun ympäristön ja kulttuuriperinteen säilyttäminen sekä vaaliminen.
Aina ei valitettu ja vastustettu, vaan tehtiin kehitysesityksiä. Haluttiin mm. rakentamattomia rantoja asukkaiden käyttöön, edistettiin Illoistenjärven suojelua, toivottiin apteekkia saarelle ja haluttiin aktivoida liikuntaharrastusta sekä uusia mahdollisuuksia liikunnalle.
Hirvensalo-seura toimi vastuu- ja isäntäorganisaationa vuosina 2008, 2011 ja 2014 järjestetyissä Saarten Triennaali-tapahtumatuotannoissa. Poikkitaiteellisessa- ja kultturellissa toteutuksessa oli mukana kymmenittäin eri tahoja ja henkilöitä Hirvensalon ja Kakskerran alueelta ja myös mantereelta, mm. saarten kaikki koulut ja päiväkodit. Turun kaupungin ollessa Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011, ei Triennaali voinut jäädä keneltäkään saarilla huomaamatta. Lukuisten tapahtumien ohella Hirvensalon sillan kaiteeseen toteutettiin keväällä kuukauden ajaksi yli 300 metriä pitkä vanerilevyille maalattu taideteos.
Puupuisto, metsäkirkko ja jouluvalot kaiken kansan iloksi
Hirvensalo-seura perusti Hirvensalon Arboretumin eli ”puupuiston” vuonna 2017 kun Suomi täytti 100 vuotta. Ensimmäisenä puuna istutettiin tammi Wäinö Aaltosen koulun kupeesta lähtevän hiekkatien alkuun. Wäinö Aaltosen koululta Anniitun päiväkodin kautta Haarlan koululle tulevaisuudessa laajentuva Arboretum perustettiin maanomistajan eli Turun kaupungin suostumuksella ja se laajenee kaupungin myötävaikutuksella. Istuttamalla muistopuun yhteisö, yritys, perhe tai kaveriporukka tuottaa oman kiintopisteensä Hirvensaloon. Ajatus sopii hyvin myös ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Tavoitteena on saada Arboretumiin 100 puuta kun Turku täyttää 800 vuotta vuonna 2029. Tavoite on realistinen. Väliin tulleen covid19-pandemian tähänkin asiaan aiheuttaman haitan ja hidastuksen jälkeen on tällä hetkellä puita istutettu 47.
Seuran aloitteesta toteutettiin vuosituhannen vaihteessa polku Toijaistentieltä Syvälahden kalliolle ”metsäkirkoksi” kutsutulle luonnonmuodostumalle. Siellä on järjestetty monia hengellisiä hetkiä eri vuodenaikoina. Viime vuosien saavutuksena on rakennettu laavu ja nuotiopaikka Toijaisissa kallionlaella moneen suuntaan avautuvalla näköalalla. Tulipaikka on saarelaisten vapaassa käytössä aina, kun avotulen teko on sallittu, toki omat polttopuut ja grillitarpeet on sinne kannettava.
Saarella on pitkä jouluvalojen perinne. Yhteisvoimin on hankittu kuusi ja siihen valot sekä järjestetty vähintään pienimuotoinen glögitilaisuus pikkujoulujen aikaan. Saaren rakentuessa on kuusen paikka vaihdellut. Tällä hetkellä Hirvensalo-seuran istuttama juhlapuu kasvaa omilla juurillaan laskettelurinteen juurella ja saa oksilleen vuosittain yhteistyöprojektina kausivalot juhlamenoin.
Kotiseutu tutuksi saarelaisille
Kotiseututyön ja paikallisen kulttuuri vaalijana Hirvensalo-seura on alusta alkaen aktiivisesti tehnyt kotisaarta tutuksi saarelaisille. Monet tapahtumista on toteutettu osana Hirvensalo-päiviä, joka on jokakesäinen elo-syyskuun vaihteessa järjestettävä saaren eri toimijoiden yhteistapahtuma. Viikon ohjelmaan kukin järjestö toteuttaa osansa. Ajallisesti Hirvensalo-päivät ja Hirvensalo-seura ovat yhtä vanhat. Alkuun Hirvensalo-päivät oli pidennetyn viikonlopun mittainen, mutta jo pitkään tapahtumia on ollut ainakin viikon ajan. Tapahtumasarja on nykyään osa Turun kaupunginosaviikkojen ketjua.
Hirvensalo-seuralla on pitkä historia eri teemalla järjestetyille näyttelyille. On pidetty valokuvanäyttelyitä, harrastelijataiteilijat ja käsityötaidon harrastajat ovat saaneet töitään esille vuosikymmenten mittaan. Vuonna 1987 oli seurakuntatalossa laaja Hirvensalon historiaan, kehitykseen ja uhaksikin koettuihin tiedossa oleviin suunnitelmiin perustuva näyttely ”Maarian takamaasta Turun utopiaksi”. Se piti sisällään kolme osiota ”Kotiseutuni Oi”, ”Unelma sillasta” ja ”Utopioita riittää”.
Vakiintunutta toimintaa yli vuosikymmenten on ollut kotiseuturetket kävellen saaren eri osissa, vesibussilla saaren ympäri, bussilla saaressa kruisaillen tai lintuihin keskittyen Friskalanlahdella. Oppaana on ollut joku osaava omasta jäsenistöstä tai vahva asiantuntija esimerkiksi Turun museokeskuksesta. Meille ovat tulleet tutuksi Erik Brygmannin piirtämät huvilat, Pietari (Pehr) Kalmin puutarha, Krimin sodan aikaiset linnoitteet ja ilotalot saaressa.
Monipuolista dokumentointia ja julkaisutoimintaa
Tiedotus seuran tulevista tapahtumista ja puheenjohtajan harkitut painokkaat sanat ajankohdan ilmiöistä saarella hoidettiin ennen digiaikaa useamman kerran vuodessa jokaiseen postilaatikkoon ja -luukkuun jaetulla LUOTOSET-tiedotuslehdellä. Lehden nimellä oli historiallinen perustelu, viitaten vanhaan Maarian emäpitäjään, joka oli mannermaata, Hirvensalo oli sen vastakohtana luoto.
Vuosituhannen vaihteessa Turun kaupunki rahoitti ja ylläpiti eri kaupunginosissa vahvaa aluetyötä. Kakskerta, Satava ja Hirvensalo muodostivat oman alueen, jolla oli yksi palkattu henkilö ja hyvä määrä muita resursseja sekä paikallisista koottu verkosto. Yhteistyö aluetyön ja saarten järjestöjen kanssa oli antoisaa. Mm. julkaistiin neljä kertaa vuodessa ilmestyvää tabloid-lehteä, jonka oheen rakennettiin ensimmäiset www.saaretverkossa.net -internettisivut.
Aluetyön loputtua Hirvensalo-seura otti isännän roolin ja rakensi nettisivut www.saaretverkossa.fi, mikä toimi helppona järjestöjen ja saarten pienempien yritysten tiedotuskanavana 2010-luvulle asti. Sen jälkeen seuran tiedottaminen siirtyi blogisivustolle, Facebookiin ja jäsenistölle sähköpostitteluun. Uutena vuonna 2024 on tullut seuran ylläpitämä Maininki-verkkolehti.
Hirvensalo-seuran ensimmäinen kirja Elämää Hirvensalossa ilmestyi vuonna 1996. Perusaineistona ovat vanhojen hirvensalolaisten haastattelut ja niiden kautta välittyvä ihmisten omakohtainen kokemus, jota täydennettiin tutkimuskirjallisuuden avulla. Kirja on seuran itse kustantama. Siitä 2000-luvun alussa otettu toinenkin painos on loppuun myyty.
Seuran toinen kirja Hirvensalo eilen, tänään ja huomenna ilmestyi vuonna 2004 seuran täyttäessä 20 vuotta. Kirja keskittyi 1950-luvulla käynnistyneeseen rakennus- ja muutosvaiheeseen. Kirja toteutettiin laajana yhteistyönä ja kustantajaksi merkittiin Turun maakuntamuseo. Kirjoittajat olivat sen ajan tunnustettuja asiantuntijoita Turun yliopistosta, Kansallisarkistosta ja Turun kaupungin hallintokunnista. Tätä kirjaa saattaa vielä saada jostain uutena. Molemmat löytyvät Turun kirjastoista ja satunnaisesti antikvaari.fi -myynnistä.
Seuran julkaisutoiminnassa aktiivit henkilöt tekivät apuvoimineen suunnattoman työmäärän näiden kirjojen toteutuksessa. Paljon sellaista, joka on nyt ollut jo vuosikymmenet maan povessa, saatiin tallennettua.
Hirvensalo-seuran 40-vuotisjuhla pidetään Syvälahden monitoimitalolla sunnuntaina 22. syyskuuta klo 14.00. Tilaisuus on kaikille avoin. Yleisölle tarjotaan kakkukahvit. Tervetuloa!
Juhlassa on esillä näyttely Matti Äärilän Hirvensalo-seuran toimintaa esittelevistä valokuvista ensimmäisen 20 vuoden ajalta.
Teksti Pekka Peltomäki, kuvat Hirvensalo-seura ry:n arkisto
Tekstissä on käytetty Maija-Liisa Kalhaman historiakatsausta seuran 20-vuotisjuhlassa 2004.