Viime kesänä Illoistenjärven aiemmin runsas piisamikanta oli laskettavissa enää yhden käden sormin. Vuonna 2022 perustettu Illoistenjärven suojeluyhdistys tekee parhaansa, jotta järven piisamikanta ei häviäisi lopullisesti, vaan elpyisi. Yhdistyksen tavoitteena on myös saada Illoistenjärvestä jälleen puhdas kalavesi ja uimapaikka.
Piisameita tuotiin Pohjois-Amerikasta Eurooppaan ja Suomeen turkiseläimiksi 1900-luvun alussa – myös Illoistenjärveen.
Järvi oli ainakin vielä 1700 -luvulla nimeltään Häppilänperäjärvi. Milloin, miksi ja miten Häppilänperäjärvestä tuli Illoistenjärvi, sitä ei kukaan tunnu tietävän. Vuoden 1787 isojakoasiakirjassa mainitaan ”Ilois” ja sen jälkeen eri yhteyksistä löytyy muotoja Illonen, Ilonen, Illosis, Ilosi sekä ennen nykyistä muotoa Illostejärvi.
1930-luvulle tultaessa – kun Hirvensaloon kuljettiin vielä kapulalossilla – Illoistenjärven piisamikanta oli jo niin runsas, että niiden pyydystäminen ja nahkojen myynti oli monelle lisätienestien lähde.
Piisami kasvaa suurimmillaan parin kilon painoiseksi ja yli puolimetriseksi. Suomen luonnossa ei ole toista piisamin kaltaista vesi-maaeläintä: majava on selvästi suurempi, vesimyyrä taas paljon pienempi.
Verottaako vieraslajin hävittäminen luonnon monimuotoisuutta?
Piisami on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi EU:ssa. Suomessa piisami ei ole aiheuttanut vahinkoja, pikemminkin päinvastoin. Piisamit ovat siivonneet rantoja syömällä rehevien vesien ravintokasveja ja luoneet elinmahdollisuuksia esimerkiksi vesilinnuille.
Miksi luonnon monimuotoisuutta tahdotaan tuhota vain jonkin direktiivin vuoksi? On mielestäni eläinkunnan holokaustia pyrkiä siivoamaan jokin laji pois luonnosta. Sellaista eliminointimenetelmää ei olekaan, että loukkuun joutuisi vain tietyn lajin edustajia. Kun Brysselin byrokraatit haluavat tuhota yhtä lajia, tuhotaan samalla sitäkin luontoa, jota toivomme lähellemme.
Jään sahausta ja pommin räjähdys
Vain muutama vuosikymmen sitten Illoistenjärven talvisesta jääpeitteestä sahattiin suuria jääkuutioita monien maitotilojen sahanpurukasoihin ja muun muassa Turun Osuuskaupan myymälöihin parantamaan elintarvikkeiden säilyvyyttä.
Piisamit varmasti säikähtivät – mutteivät kuoliaiksi – kun Illoistenjärvi sai osumansa 1940-luvun alkuvuosien jatkosodassa. Järven koillisnurkkaan eli Kaupunkikartano Ruokorannan tontin luoteiskulmaan osui arviolta lähes tuhannen kilon lentopommi.
Tavoitteena puhdas kalavesi ja uimapaikka
Vielä muuttama vuosikymmen sitten Illoistenjärven ja Airiston Mustalahden välinen valtaoja kuhisi keväisin järveen kutemaan noussutta kalaa.
Kesällä 2024 Illoistenjärven piisamikanta oli laskettavissa enää yhden käden sormin. Vuonna 2022 perustettu Illoistenjärven suojeluyhdistys tekee parhaansa, jotta järven piisamikanta ei häviäisi lopullisesti, vaan elpyisi.
Yhdistys on ryhtynyt toimiin, joiden avulla myötävaikutetaan siihen, että laskuoja järvestä mereen saadaan kaavittua puhtaaksi. Silloin luodaan edellytykset Illoistenjärven kalakannan elvyttämiselle. Yhdistyksen tavoitteena on saada Illoistenjärvestä jälleen puhdas kalavesi ja uimapaikka.
Kirjoittaja Riku Lehtinen, pääkuva Olavi Autio
