Painetun Maininki-lehden julkaiseminen nykyisten tekijöiden toimesta on loppunut. Jos haluat lisätietoja tai olet kiinnostunut jatkamaan lehden julkaisemista, ota yhteyttä: Seppo Kemppainen, puh. 050 345 9278 (seppo.t.kemppainen(a)gmail.com)

Kakskerran salaperäinen sopimusmökki

Turun kaupunki irtisanoi heinäkuussa sopimuksen, joka koski Venäjän pääkonsulaatin henkilöstön käyttöön annetun mökin käyttöoikeutta. Sopimus irtisanottiin sen jälkeen, kun valtio ilmoitti, että pääkonsulaatin toimilupa Turussa päättyy 1.10 alkaen. Aikaisemmin heinäkuussa Venäjän valtio ilmoitti Suomen Pietarin-pääkonsulaatin sulkemisesta.

Mikä on tämä Kakskerran salaperäinen sopimusmökki? Matka sinne alkaa Brinkhallin kartanon takaa. Mökki on meren rantaan laskeutuvan tien päässä.

Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmittiin 24.1.1966 konsulisopimus, jonka yhteydessä päätettiin perustaa Leningradiin (nyk. Pietari) Suomen pääkonsulivirasto ja Turkuun Neuvostoliiton pääkonsulivirasto. Alkuvaiheessa pääkonsulivirasto toimi Turussa Linnankadulla entisessä kaupungin rahatoimiston talossa. Nykyinen pääkonsuliviraston talo Vartiovuorenkadulla rakennettiin 1970-luvulla.

Kun pääkonsulivirastot olivat toimineet joitain vuosia, Turussa ja Leningradissa ruvettiin pohtimaan, että virastojen henkilökunnalle pitää järjestää virkistyspaikka. Tarkempaa tietoa pohdinnan taustoista ja idean isästä ei ole, mutta arvatenkin pohdinnat ovat liittyneet kaupunkien välisen ystävyyssopimukseen ja maiden välisen kaupankäynnin edistämiseen.
Huhtikuussa 1974 Turun kaupungin kiinteistötoimenjohtaja Kosti Koskinen ehdotti kaupunginhallitukselle silloisen kaupunginjohtajan Väinö J. Leinon toimeksiannosta, että pääkonsulaatin käyttöön annetaan ”Brinkalan yksinäistalon” mailta virkistysalue. Päätöksen mukaan alueen käyttölupa on vastikkeeton ja ”voimassa niin kauan kuin Pääkonsulaatti sijaitsee Turun kaupungin alueella”.

Kaupunki antoi siis virkistysalueen pääkonsulaatin käyttöön, mutta hirsimökkiä kaupunki ei rakentanut. Sen rakensi Rakennustoimisto Puolimatka Oy ilmeisesti vastikkeettomana lahjana pääkonsulaatille. Mökille vievän kapean tien kaupunki kuitenkin rakensi omalla kustannuksellaan.

Turun kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö Mika Akkanen on niitä harvoja turkulaisia, jotka ovat käyneet salaperäisessä mökissä. Hän vieraili mökissä vuonna 2014, jolloin mukana oli myös Armas Hörkkö, joka vastasi mökin rakentamisesta Puolimatkan työntekijänä.

”Armas Hörkkö kertoi, että rakentamiselle annettiin aikaa kaksi viikkoa. Valmista piti olla juhannuksena 1974. Kiirettä perusteltiin sillä, että presidentti Kekkonen tulisi vihkimään mökin. Kekkonen ei kuitenkaan vieraillut mökissä milloinkaan.”

Hörkön muistiinpanojen mukaan mökki rakennettiin ”tuoreista hirsistä”. Mökissä on ”olohuone, jossa takka, keittokomero, sauna, pesuhuone, eteinen ja iso veranta.” Piha sepelöitiin ja rantaan vedettiin laattakäytävät ja rantaan rakennettiin myös ponttonilaituri.
Mökki rakennettiin niin kiireellä, että esimerkiksi takka rakennettiin kostealle perustukselle, jonka kestävyyttä jännitettiin viime hetkiin asti. Luovutuksen yhteydessä mökin piti olla täysin kalustettu ja varusteltu. Hörkkö muisteli asentaneensa verhoja paikoilleen vielä luovutusta edeltäneenä iltana.

Samassa yhteydessä myös toimitusjohtaja Armas Puolimatka kävi tutustumassa rakentamisen etenemiseen. Palkkioksi aikataulussa pysymisestä rakennusmiehet saivat rannassa kossupulloja. Vahingossa niitä saivat myös paikalla olleet kaupungin työmiehet, joiden tehtävänä oli sepelin levittäminen pihalle.

Armas Hörkön mukaan mökki siirtyi Puolimatkalta kaupungille 1980-luvulla. Mitään dokumenttia ei tähän liittyen ole löydetty.
Rakennuksen omistaa Turun kaupunki. Maa-alue kuuluu nykyisin Suomen Kulttuuriperinnön Säätiölle, jolle kaupunki myi Brinkhallin kartanon alueineen 2000-luvun alussa. Myynnin yhteydessä tehtiin mökkiä koskeva erillispäätös, joka varmisti silloisen käytön jatkumisen.

Mika Akkasen mukaan kaupungille on aiheutunut vuosittain jonkin verran kuluja mökistä, esimerkiksi sähkölaskun kaupunki on kuitannut. Maa-alueen vuokra säätiölle on noin 10 000 euroa. Muuten kaupunki ei ole panostanut mökkiin juuri lainkaan.
”Aivan välttämättömiä kunnostustöitä on tähän asti tehty”, Akkanen sanoo.

”Se on 70-luvun vaatimaton mökki, ja pohjoispuolen varjoisa ranta on kesäaikaan oikea hyttysten unelmapaikka.”
Mökin tulevasta käytöstä ei ole vielä päätetty. Turun kaupunki ja Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö neuvottelevat asiasta ”lomakauden päätyttyä”. Yksi asia lienee varma: Venäläisiä diplomaatteja ei mökillä enää nähdä.

Teksti ja kuvat: Seppo Kemppainen

Artikkeli on julkaistu painetussa Maininki-lehdessä 5/2023 (elokuu).

Jätä kommentti