Varsinais-Suomen ELY-keskus aikoo selvittää, miten kalankasvatuksen lisääntyminen ja ympäristötavoitteiden saavuttaminen voitaisiin yhdistää. Keskus on kutsunut koolle laaja-alaisen yhteistyöryhmän etsimään ratkaisua asiaan. Tavoitteena on myös parantaa ruoantuotannon omavaraisuutta.
Ratkaisuvaihtoehtoihin kuuluvat mm. kiertovesilaitokset, päästöjen kompensaatiot eri keinoin ja ympäristön kannalta parhaiden kasvatuspaikkojen löytämisen helpottaminen.
Ongelmana esimerkiksi kompensaatioiden käyttöönotossa on ollut se, ettei ympäristönsuojelulaki tunne asiaa. Päästöt on totuttu ajattelemaan teollisuuslaitoksen putken päästä tulevana virtana, joita voidaan helposti käsitellä teknisin keinoin, eikä kalankasvatus sovi tähän ajattelumalliin.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa katsotaan, että muun muassa kompensaatioiden edistäminen olisi kannatettavaa erityisesti kalankasvatuksen tulevaisuuden turvaamiseksi. Vastaavaa kehitystä on tapahtunut luonnon monimuotoisuuden suojelun puolella, jossa luonnonsuojelulain uudistuksen myötä luontoarvojen kompensaatioista ollaan saamassa uutta työkalua.
”Kaikkinensa kalankasvatuksen ympäristövaikutusten lieventäminen vaatiikin ajattelun muutosta, yhteistyövalmiutta ja uutta ajattelua myös viranomaispuolella”, todetaan ELY-keskuksen tiedotteessa.
Yhteistyöllä kalankasvatuksen ympäristökysymysten ratkaisua kohden -hanke (ely-keskus.fi)
Iso murros tapahtunut
Kalantuotannossa on tapahtunut murros, jonka seurauksena jo yli puolet ihmisten syömästä kalasta on viljeltyä. Viljellyn kalan osuus kulutuksessa lisääntyy koko ajan.
Vesiviljelyä ja kalastusta pidetään kestävänä keinona tuottaa eläinproteiinia, koska kalat pystyvät hyödyntämään ravinnon maalla kasvatettavia eläimiä tehokkaammin. Ilmastomittareilla tarkasteltuna kala onkin muita vaihtoehtoja kestävämpi proteiinin lähde. Viljellyn kalan ilmastovaikutus on tuoreen tutkimuksen mukaan pienempi kuin sian- ja naudanlihan, mutta toistaiseksi suurempi kuin broilerin.
Kalastetun kalan ilmastovaikutus on vielä huomattavasti pienempi. Esimerkiksi rysällä pyydystetyn silakan hiilijalanjälki on noin yhdeksän kertaa pienempi kuin kasvatetun kirjolohen. Luonnonkala on myös rehevöitymisen kannalta parempi vaihtoehto kuin viljelty kala.
Tavoitteena on saavuttaa vesien hyvä tila ja merenhoidossa tavoitellaan koko meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Tuotantomäärien kasvattaminen on ollut vaikeaa, koska merien tila on heikentynyt. Kalankasvatuksesta vesistöön päätyvät ravinteet ovat rajoittaneet alan kasvua.
Kalankasvatus on toimialana panostanut paljon kestävän kehityksen edistämiseen mm. kehittämällä Itämerirehun ja panostamalla vesistökuormituksen pienentämiseen.
Kuva: Suomen Kalankasvattajaliitto ry