Painetun Maininki-lehden julkaiseminen nykyisten tekijöiden toimesta on loppunut. Jos haluat lisätietoja tai olet kiinnostunut jatkamaan lehden julkaisemista, ota yhteyttä: Seppo Kemppainen, puh. 050 345 9278 (seppo.t.kemppainen(a)gmail.com)

Tutkimus: Hyvät elintavat ja onnellisuus

Turun yliopistossa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan paremmat elintavat ja positiiviset elintapojen muutokset ovat yhteydessä onnellisuuden lisääntymiseen.

LL Säde Stenlundin tekemä tutkimus osoittaa, että paremmat elintavat ja positiiviset elintapojen muutokset ovat yhteydessä onnellisuuden, toisin sanoen koetun hyvinvoinnin, lisääntymiseen lähes kymmenen vuoden seurannassa.

”Elintapoihin voi suhtautua positiivisemmin, kun niitä ei miellä pelkästään keinona ehkäistä sairauksia, vaan myös mahdollisuutena parantaa omaa hyvinvointiaan laajemmin. Myös onnellisuus näyttää tukevan suotuisia elintapoja päivittäistasolla, mikä saattaa selittyä pystyvyyden kokemuksen lisääntymisenä”, LL Säde Stenlund kertoo.

Jos elintapamuutos on haastava, voi onnellisuuteen vaikuttaminen tukea elintapamuutoksen onnistumista.

”Tällaisia onnellisuuden lisäämisen keinoja ovat esimerkiksi läheisten ihmisten kanssa ajan viettäminen, yhteisöön liittyminen tai kiitollisuuspäiväkirjan kirjoittaminen. Toisaalta, terveyteen vaikuttavat elintavat voi nyt myös vielä vahvemmin mieltää tällaisiksi onnellisuutta lisääviksi tavoiksi.”

tutkimus osoittaa Elintapojen vaikutuksen

Stenlundin väitöstutkimuksessa mitattiin 10 000 satunnaisesti valitun työikäisen suomalaisen itsearvioitua onnellisuutta, tarkemmin koettua hyvinvointia, jonka osa-alueita ovat tyytyväisyys elämään sekä positiiviset ja negatiiviset tunnereaktiot.

Vuosien 2003–2012 seurannassa koettua hyvinvointia tarkasteltiin tutkimuksessa suhteessa neljään keskeiseen elintapaan, liikuntaan, ruokavalioon, alkoholin käyttöön ja tupakointiin. Stenlundin mukaan elintapojen yhteys myöhempään koettuun hyvinvointiin on vahvempi kuin koetun hyvinvoinnin yhteys myöhempiin elintapoihin.

”Aikaisemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä samasta havainnosta, mutta ne ovat keskittyneet yksittäisiin elintapoihin ja seuranta-ajat ovat olleet pääasiassa lyhyitä. Tutkimuksessa elintapojen vaikutus koettuun hyvinvointiin oli samanlaista eri ikäryhmissä, koulutusryhmissä, sukupuolten välillä ja riippumatta sairauksien lukumäärästä.”

”Kaikkien onnellisuus näyttää siis hyötyvän suotuisista elintavoista”, Stenlund sanoo.

Avarampaa keskustelua

Stenlundin tutkimuksen tulokset laajentavat käsitystä hyvien elintapojen merkityksestä niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Todetut vaikutukset koettuun hyvinvointiin voivat lisätä hyvien elintapojen houkuttelevuutta ja näin myös rikastuttaa keskustelua elintavoista terveydenhuollon tilanteissa.

”Elintapamuutosten tuloksekkaampi tukeminen on merkittävää terveydenhuollon kantokyvylle, jota uhkaa kroonisten sairauksien lisääntyminen. Terveydenhuoltomenojen kevenemisen lisäksi vaikutukset kansalaisten koettuun hyvinvointiin ovat myös yhteiskunnalle merkittäviä, sillä näiden on todettu lisäävän muun muassa yhteiskunnan turvallisuutta ja työntekijöiden tuottavuutta”, Stenlund sanoo.

”Fyysinen terveys ja onnellisuus tukevat arkielämästä selviytymistä, mikä on nostettu keskiöön terveyden määritelmässä. Väitöskirjani tulokset kutsuvatkin jokaisen pohtimaan oman terveytensä ja onnellisuutensa tukemista. Tapoja on lukuisia, joista jokainen voi löytää itselleen sopivia.”

LL Säde Stenlund esittää väitöskirjansa ”Bidirectional Relationship Between Health Behavior and Subjective Well-being in Adults” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.3.2022 klo 12

Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä