Turun Työväen Pursiseuralla on 126-vuotinen kunniakas historia, mutta nyt se on uuden edessä. Koskaan aikaisemmin pursiseura ei ole esitellyt toimintaansa avoimin ovin, mutta nyt kaikki ovat tervetulleita tutustumaan seuran toimintaan. Avoimet ovet järjestetään Hirvensalopäivien yhteydessä lauantaina 3.9.
Puheenjohtaja Vesa Klén sanoo, että verrattain vähän tunnetun seuran toimintaa halutaan avata ja tehdä tunnetuksi, koska uusia jäseniä kaivataan: ”Muuten ukkoutuminen ja mummoutuminen jatkuu, eikä se ole hyvä asia seuran tulevaisuuden kannalta.”
Jäsenkunnan ikääntymisen toinen puoli on se, että jäsenyys seurassa on usein melko pitkäaikaista ja ylisukupolvista. Puheenjohtaja Klén sanoo, että hänen yhteytensä seuraan alkoi 1970-luvun alussa, kun isä liittyi jäseneksi. Niistä ajoista lähtien seuran toiminta ja siihen osallistuminen ovat kuuluneet hänen vapaa-aikaansa.
Varapuheenjohtaja Jari Lehto kertoo, hänellä on pitempi ”sukurasite”. Sukuun kuuluvia on ollut seuran jäseninä jo 1900-luvun alusta lähtien, ja Lehdon isoisä toimi seuran puheenjohtajana 1980-luvulla.
Kuuden tonnin nosturi
Pursiseuran kotisatama sijaitsee Pitkäkarilla Hirvensalon Maanpään edustalla. Rymättylässä sijaitseva Piiparkari on seuran ulkosaarikohde. Sinne on rakennettu laituri, sauna ja grillitupa. Myös Maanpään satamassa sijaitseva Kuuselan huvila on seuran omistuksessa.
Pitkäkarin satamassa on tilaa noin 50 veneelle. Myös veneiden talvisäilytykseen on tiloja. Satamaa lähestyttäessä ei voi olla huomaamatta venevajan takaa näkyvää nosturia, jota Klén ja varapuheenjohtaja Jari Lehto mainostavat seuran ehdottomana vahvuutena:
”Sen nostokyky on kuusi tonnia. Ja mikä parasta, nosturin edustalla on betonilaituri, joka mahdollistaa veneiden puhdistamisen kaikkien ympäristövaatimusten mukaisesti”, Lehto sanoo.
Nosturi on rakennettu talkoilla, kuten kaikki muukin saarella. Pystytyksessä tarvittu raskas kalusto vuokrattiin tietysti ulkopuoliselta alan yritykseltä. Sen kuljettaminen saareen ponttonilautalla ei ollutkaan ihan pieni manööveri. ”Nosturin pystytysurakan ankaruudesta kertoo jo perustuksiin valetun betonin määrä: lähes 50 kuutiota”, kirjoittaa Anna Sivula seuran 100-vuotisteoksessa.
Myös alueen valvonta hoidetaan talkoilla. Uusilta jäseniltä toivotaankin – ellei peräti edellytetä – talkoohenkisyyttä.
”Kaikenlaista tehtävää täältä löytyy halukkaille”, sanoo venettään telakka-altaassa huoltamassa oleva Markku Järvi. ”Saari ja kiinteistöt pidetään yhdessä hyvässä kunnossa.”
Seuraavaksi talkoilla kunnostetaan Maanpään kotisataman laituri. Uusi laituri on rakennettu Pitkäkarin telakalla, jossa se odottaa paikalleen kuljettamista.
Paviljonki jäsenten käytössä
Talkoilla on rakennettu paviljonki, jonka isoista ikkunoista avautuu näkymä Airistolle. Vielä 1960-luvulla paviljongin sai rakentaa luodolle, mutta nykypäivänä rakennuslupaa tuskin saisi. Mutta 60 vuotta paviljonki on palvellut seuraa ja siitä on pidetty hyvää huolta.
Seuran jäsenet voivat vuokrata paviljonkia tilaisuuksiinsa. Monia tilaisuuksia siellä onkin vietetty, myös ne viisi muistotilaisuutta, jolloin tuhka siroteltiin lähelle mereen pitkäaikaisen jäsenen viimeisen toiveen mukaisesti.
Telakalla omin voimin on rakennettu myös pienoislautta, jonka avulla voidaan kuljettaa tavaraa Pitkäkarille. Lauttaan asennettu nosturi on osoittautunut monta kertaa oivalliseksi ja tarpeelliseksi tavaroiden siirtämisessä.
Työväen Pursiseuralla on noin 200 jäsentä, joilla on 70 venettä. Kaikkien veneet eivät ole siis Pitkäkarilla, jossa on tilaa noin 50 veneelle.
Merimatka Maanpäästä Pitkäkarille on noin 500 metriä. Matka on lyhyt, mutta joillekin se saattaa olla kriittinen tekijä, joka estää veneen säilyttämisen Pitkäkarilla tai jopa kokonaan seuraan liittymisen.
”Venematka vaatii tietysti sopeutumista ja sen hyväksymistä, ettei kaikkea saa kuljetettua autolla helposti veneen viereen. Se tässä on erona joihinkin muihin seuroihin verrattuna”, sanoo varapuheenjohtaja Jari Lehto.
Avoimet ovet
TTPS:n toimintaan voi tutustua lauantaina 3.9. jolloin lautta kuljettaa Maanpäästä non-stoppina Pitkäkarille kello 10-18. Pitkäkarintie 59. Huom. saari ei ole esteetön.
Teksti ja kuvat: Seppo Kemppainen
Juttu on julkaistu painetussa Maininki-lehdessä 4/2022 (elokuu).