Turun saarten eläimistössä eittämättä suurin ja merkittävin muutos on viime vuosikymmeninä ollut metsäkauriskannan kasvu. Laji ilmestyi Turun seudulle vasta 1990-luvulla ja nykyään sen kannan vahvuus kaupunkiseudulla lasketaan jo tuhansissa.
Pelloilla ja muilla avomailla ruokailevat metsäkauriit ovat tuttu näky saarten eri osissa. Monien mielestä kauriit ovat tulleet liiankin tuttavallisiksi, kun ne ovat oppineet käymään ruokailemassa talojen pihoilla ja puutarhoissa.
Jos pihamaan sadon haluaa itselleen, on kasvimaat nykyään pakko huolellisesti suojata kauriin kestävillä aidoilla. Myös luonnonkasvit, kuten mustikka ja monet kukkakasvit kärsivät myös metsäkauriiden runsaudesta.
Ei-toivottuja tapaamisia
Syksy on perinteisesti aikaa, jolloin tapahtuu runsaasti ei-toivottuja ihmisen ja hirvieläinten kohtaamisia. Hirvieläimillä syyskesä ja syksy on kiima-aikaa, jolloin eläimet liikkuvat paljon. Metsästyskausi ja rannikon hirvillä yleinen talvilaitumille siirtyminen lisäävät niiden liikkumista. Tämän seurauksena liikennevahinkojen määrä myös Turun saarilla kasvaa.
Viime vuonna Hirvensalon-Satavan-Kakskerran alueella rekisteröitiin 74 kauriiden ja autojen yhteentörmäystä, kertoo Sakari Itähaarla, joka toimii alueella metsästystä harjoittavan Kakskerran Erä ry:n sihteerinä. Vakavia vaurioita aiheuttavilta hirvi- ja peurakolareilta onneksi vältyttiin, eikä niitä rekisteröity viime vuonna lainkaan.
Yleisiä kolaripaikkoja olivat Hirvensalossa Latokarin alue ja Papinsaaren risteysalue Kakskerrantiellä. Satavassa vanhan kyläkaupan ympäristössä tapahtui myös useita törmäyksiä, Kakskerran perukoilla ne olivat jo harvinaisempia johtuen hiljaisemmasta liikenteestä. Tänä vuonna törmäyksiä on ollut jo 47.
Ilves saarilla silloin tällöin näyttäytyy, mutta pesimään sen ei tiedetä koskaan jääneen. Kauriiden kokonaismäärää Turun saarilla ei tarkkaan tiedetä, mutta vastaavia alueita koskevien kirjallisuusviitteiden perusteella sen voi arvioida lähentelevän kohta jo tuhatta yksilöä.
Metsästäjien saalis oli viime vuonna Kakskerran Erän alueella runsas 200 yksilöä, mutta se, eivätkä liikennekuolemat kannan kasvua vielä rajoita. Luontaiset viholliset, kuten ilves, puuttuvat saarilta.
Valkohäntäkauris harvinaisempi
Vieraslajiksi nykyään luokiteltu valkohäntäkauris on saarilla paljon harvalukuisempi. Kaatolupia on peuroille tälle vuodelle 26, hirville vain 6 yksilölle. Metsästyskausi alkoi tänä syksynä 8.10. ja jatkuu hirven osalta joulukuulle.
Autoilijoiden kannattaa varoa liikekannalla olevia eläimiä ja kiinnittää huomiota punaliivisiin pyytäjiin ja metsästyksestä kertoviin huomiomerkkeihin kulloisenkin pyyntikohteen läheisyydessä.
Jos törmäät hirvieläimeen, siitä pitää ilmoittaa yleiseen hätänumeroon 112. Sitä kautta tieto mahdollisesta loukkaantuneesta eläimestä menee metsästäjille, joiden päivystysryhmäläiset käyvät tutkimassa vahinkopaikan ja sen läheisyydestä mahdollisesti löytyvän loukkaantuneen eläimen.
MIKKO JOKINEN, puheenjohtaja, Arkipelagia-seura
Kuva: Markku Lappalainen
Kirjoitus on julkaistu Maininki-lehden numerossa 6/2022 (lokakuu). Kirjoitus on osa Maininki-lehden ja Arkipelagia-seuran yhteistyötä